Veron kiertäminen osakevaihdossa (KHO 2021:65)
Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa veronkiertämiseen osakevaihtotilanteessa. Tapauksessa rakennusliiketoimintaa harjoittavan konsernin emoyhtiö A Oy:n oli tarkoitus toteuttaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukainen veroneutraali osakevaihto kokonaan omistamansa tytäryhtiö B Oy:n kanssa. KHO katsoi, että suunniteltua järjestelyä ja esitettyjä liiketaloudellisia perusteita kokonaisuutena arvioiden osakevaihdon myötä olisi syntynyt konkreettista ja verojärjestelmälle vierasta veroetua ja suunniteltuun järjestelyyn sovellettaisiin veron kiertämistä koskevaa säännöstä veroneutraalia osakevaihtoa koskevan säännöksen sijasta.
B Oy:n tarkoituksena oli toteuttaa osakeanti siten, että A Oy merkitsisi kaikki osakkeet luovuttamalla samalla vaihto-omaisuuteensa kuuluvat kuuden asunto-osakeyhtiön osakekannat apporttina B Oy:lle eikä rahavastiketta ollut tarkoitus käyttää. B Oy:n oli tarkoitus toimia asunto-osakeyhtiöiden perustajaurakoijana ja sen oli tarkoitus myydä niiden osakkeet edelleen. A Oy oli esittänyt järjestelyn liiketaloudellisiksi perusteiksi erityisesti toiminnan selkeyttämisen ja vakauttamisen. A Oy:n omistamien asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden käypä arvo ja siten niiden hankintameno B Oy:n verotuksessa suunniteltujen osakeluovutusten hetkellä olisi ollut merkittävästi korkeampi kuin mitä se oli A Oy:n verotuksessa.
KHO katsoi kokonaisharkinnan tuloksena, että suunnitellut osakeluovutukset olisivat vain välivaihe järjestelyssä, jonka lopullisena todellisena tarkoituksena oli asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden myyminen. Osakevaihdon avulla olisi pystytty kasvattamaan osakkeiden hankintamenoa B Oy:n verotuksessa, josta katsottiin syntyvän lopullista veroetua. Tämän KHO tulkitsi olevan konkreettinen ja järjestelmälle vieras. Lisäksi, kun veroetua punnittiin esitettyjä liiketaloudellisia perusteita vasten, KHO katsoi, että järjestelyn yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista oli veron kiertäminen tai veron välttäminen eikä suunniteltua osakevaihtoa voitu pitää veroneutraalina osakevaihtona.
Ratkaisu on tehty käsillä olleen yksittäistapauksen olosuhteissa kokonaisharkinnalla, ja tapauksessa esitetyt liiketaloudelliset perusteet eivät olleet riittäviä tavoiteltuun veroetuun nähden.
Verohallinto on kuitenkin omassa ohjeistuksessaan todennut, että veronkiertosäännöstä ei voida lähtökohtaisesti soveltaa, jos jossakin järjestelyssä ei synny konkreettisia ja järjestelmälle vieraita veroetuja. Tällainen järjestelmälle vieras veroetu ei ole esimerkiksi hankkivan yhtiön nettovarallisuuden kasvaminen osakevaihdon seurauksena.
Ratkaisusta huolimatta veroneutraaleita osakevaihtoja on eri tarkoituksin toteutettu ja voidaan edelleen toteuttaa suunnittelemalla järjestely huolellisesti ja tarvittaessa varmistamalla verokohtelu etukäteen Verohallinnolta haettavalla sitovalla ennakkoratkaisulla.
