Valmistelussa merkittävä verotuki vihreisiin investointeihin

Mistä asiassa on tarkkaan ottaen kyse?

Ukrainan sodan alettua EU julkaisi valtiontukipoikkeuksia koskevat määräaikaiset puitteet jäsenvaltioiden talouden tukemiseksi. Puitteet sallivat määräaikaisia ja tarkkarajaisia poikkeuksia jäsenvaltioille suorien valtiontukien osalta muun muassa yksityisten toimijoiden tekemien strategisten, nettonollatalouteen tähtäävien investointien osalta. Koska kyse on poikkeuksesta valtiontukisääntelyyn, lakien on oltava enintään puitteiden mukaisia, mutta jäsenvaltio voi saattaa ne voimaan suppeampinakin. 

Keskeisiä EU:n tukipäätöksestä johtuvia rajoitteita ovat etenkin seuraavat:

• Verotuen kokonaismäärä saa olla enintään 150 miljoonaa euroa yritystä kohden, tosin rajaa voidaan korottaa alueittain. Raja kattaa myös suorat avustukset, lainojen korkotuet ja takaukset.
• Tukikelpoisina hankkeina komissio mainitsee varsinkin akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, lämpöpumppujen, elektrolyysilaitteiden ja hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointilaitteiden tuotannon, näiden laitteistojen valmistukseen suoraan tarkoitettujen keskeisten komponenttien tuotannon sekä tuotannossa tarvittavien kriittisten raaka-aineiden tuotannon tai talteenoton.
• Tukikelpoisia kustannuksia ovat investointikustannukset, jotka liittyvät nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen valmistamiseen tai talteenottoon tarvittaviin kiinteistöihin, rakennuksiin, tehtaisiin, laitteistoihin ja koneisiin. Myös aineettomiin oikeuksiin kohdistuvat kustannukset voivat olla tukikelpoisia, mutta tukikelpoisuuteen liittyy olennaisia lisärajauksia. 
• Tuen määrä saa olla lähtökohtaisesti enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Asetus mahdollistaa tuki-intensiteettien korottamisen pienten ja keskisuurten yritysten investointien osalta. 
• Jäsenvaltioiden oikeus myöntää tukia lakkaa 31.12.2025, ellei komissio jatka poikkeuksen voimassaoloa.

EU-maista vastaavan poikkeuksen on toteuttanut toistaiseksi ainakin Ranska. Ranskan sääntely vastaa pitkälti komission asettamia ylärajoja. Sen kohdealaan kuuluvat etenkin uudet investoinnit uuden sukupolven akkuihin ja keskeisiin akkukomponentteihin, aurinkopaneeleihin, tuulivoimaloihin ja lämpöpumppuihin. Tukeen oikeuttavia hankkeita koskevat suunnitelmat on hyväksytettävä etukäteen ministeriö- ja virastotasoilla. 

Ajatuksia Suomeen kaavaillusta lainsäädännöstä

Suomen investointihyvitykselle kaavailtua lainsäädäntöaikataulua voi pitää erittäin tiukkana, etenkin jos laki toteutetaan komission antamia suuntaviivoja suppeampana. Koska kyseessä on nimenomaan kannustin uusien hankkeiden osalta, toimijoiden on syytä harkita, kannattaako tukeen mahdollisesti oikeuttavaa hanketta käynnistää ennen lain voimaantuloa, mikä todennäköisesti johtaisi tukioikeuden menetykseen.

Toinen keskeinen huomioitava seikka on VM:n esittelemän mallin perusta verohyvityspohjaisena. Suomessa investointitukia on tyypillisesti toteutettu korotettuina poistoina, mikä ei ole edellyttänyt yhtiöltä verotettavan tulon esittämistä. Toisaalta investointihyvitysmallissa myöntämispäätös tulee olemaan ajallisesti rajattu mutta tuen käyttöoikeus ei. Käytännössä tuki konkretisoituu projektiyhtiölle siinä vaiheessa, kun projektiyhtiö kerryttäisi verotettavaa tuloa ja alkuinvestointivuosilta syntyneet verotappiot on käytetty. Voidaan siten olettaa, että tuen käyttöaika, ja sitä kautta negatiivinen verotuottovaikutus kansantalouteen, jaksottuu hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen. Toisaalta verotuki voi muodostua hankkeen toteuttamiskelpoisuuden kannalta jopa ratkaisevaksi tekijäksi. 

Verojärjestelmän kokonaisuuden kannalta mielenkiintoisia seikkoja tulevat olemaan esimerkiksi konserniavustusten mahdollinen huomiointi mallissa, hyvityksen vaikutus globaalin minimiveron laskemiseen sekä se, tarkastellaanko tukea puhtaasti yhtiökohtaisena vai voiko esimerkiksi omistajanvaihdos tai yleisseuraanto johtaa tuen menettämiseen, vaikka investointi säilyisikin alkuperäisellä alueellaan.

Mielenkiintoinen kysymys tulee olemaan myös tuen myöntämisprosessi, positiiviseen tukipäätökseen käytännössä vaadittava näyttö sekä hakemusten käsittelyaikataulu. Suomen hyvitysmallin käyttöönotto edellyttänee lisäksi komission hyväksyntää. Lainsäätäjälle asetettu aikataulu on siis kireä. 

Näkemyksemme

Kehysriihen kasvupaketin mukaan hallitus valmistelee investointihyvityksen käyttöönottoa, mikä ei vielä viittaa siihen että investointihyvitys varmuudella toteutuisi eikä myöskään siihen että sen lopullinen laajuus vastaisi komission sallimia enimmäisrajoja. 

Ranskan vastaavan mallin yhteydessä arvioitiin, että tuki johtaisi vuosikymmenen loppuun mennessä 23 miljardin euron investointeihin ja 40 000 uuden työpaikan syntymiseen. Pidämme keskeisenä myös, että yhtiö hyötyy investointituesta vasta siinä vaiheessa, kun investointi tuottaisi verotettavaa tulosta. Koska kyse on merkittävistä investoinneista, on oletettavaa, että investointi tuottaa Suomeen yhteisöverotuottoja myös sen jälkeen kun hyvitys on käytetty.

Kokemuksemme perusteella energiainvestoinneissa merkittävänä haasteena on hankkeen alkuvaiheen rahoitus, mitä ongelmaa muutos ei suoraan ratkaise. Epäsuorasti se toki voi tehdä isoista hankkeista kokonaisuutena toteuttamiskelpoisempia. 

Jos investointihyvitys saadaan käyttöön ja se johtaa yhdenkin merkittävän investoinnin toteutumiseen Suomessa, tukimallia voidaan pitää kansantalouden kannalta erittäin perusteltuna.