Uusi yhteistoimintalaki on juuri (13.12.2021) hyväksytty eduskunnassa ja se astuu voimaan 1.1.2022.
Nykyinen yhteistoimintalaki on koettu laajalti vaikeaselkoiseksi ja monimutkaiseksi menettelytapalaiksi, eikä sen ole katsottu täyttävän riittävällä tavalla kaikkia sille asetettuja tavoitteita. Tämä on johtanut siihen, että yhteistoiminnan fokus on ollut virheiden ja sanktioiden välttämisessä avoimen ja toimivan vuoropuhelun edistämisen sijaan.
Uudella sääntelyllä tavoitellaan työnantajan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen toimivuutta, minkä lisäksi tavoitteena on kehittää nykyistä paremmat puitteet yritysten ja työyhteisöjen kehittämiselle.
Jatkossa työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä on järjestettävä jatkuvaa vuoropuhelua yrityksen tai yhteisön tilanteesta ja työyhteisöön liittyvistä kysymyksistä lähtökohtaisesti neljännesvuosittain. Vastaavaa säännöstä ei sisälly nykyiseen lakiin. Vuoropuhelun teemat sekä käytännön toteuttamistavat ratkaistaan työpaikkatasolla. Jatkuvassa vuoropuhelussa voitaisiin käydä läpi muun muassa yrityksen taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia.
Osana vuoropuhelua on laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelma, jonka sisältö on vapaampi kuin nykyiseen lain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältö. Työnantajien onkin hyvä ryhtyä välittömästi luonnostelemaan uutta kehittämissuunnitelmaa ja pohtia mitä aiempia suunnitelmia siihen voitaisiin samalla sisällyttää. Vuoropuheluvelvoitteen laiminlyönti saattaisi jatkossa johtaa yhteistoiminta-asiamiehen asiaa koskevaan kehotukseen ja edelleen rikosoikeudellisiin seuraamuksiin sikäli kuin kehotusta ei noudatettaisi.
Lisäksi yhteistoimintalakiin sisältyy jatkossa vain yksi muutosneuvotteluvelvoitetta koskeva luku, joka koskee sekä työvoiman käytön vähentämisen että muiden olennaisten henkilöstövaikutusten johdosta käytäviä neuvotteluja. Näitä neuvotteluita kutsutaan jatkossa muutosneuvotteluiksi ja muutosneuvotteluiden alle yhdistettäisiin siten ikään kuin nykyisen lain 6 ja 8 luvun velvoitteet. Uutena velvoitteena muutosneuvotteluihin sisältyy henkilöstön edustajan oikeus tehdä kirjallisesti ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja, joihin työnantajan on annettava kirjallisesti vastaukset. Samoin muutokset työsuhteen ehdoissa tuodaan entistä selkeämmin muutosneuvotteluiden alle. Myös neuvotteluesityksen ja toimintasuunnitelman osalta uuteen lakiin on tulossa tarkennuksia, joten yhtiöiden on syytä päivittää käyttämänsä asiakirjat vähintään näiltä osin.