Ilmoittajansuojelulaki voimaan lähiviikkoina

Uuden lainsäädännön myötä ilmoittaja, joka ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitsemistaan rikoksista, rikkomuksista, väärinkäytöksistä tai muista teoista tai laiminlyönneistä lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa saa suojaa. Vaikka lain soveltamisala on rajattu tietyille sektoreille ja siten ilmoituskanavaan ohjataan vain tietyn tyyppisiä ilmoituksia, kuten esimerkiksi tuote- ja liikenneturvallisuuteen, ympäristönsuojeluun tai kuluttajansuojaan ja tietosuojaan liittyviä asioita, kaikkien organisaatioiden on hyvä huomata, että itse ilmoituskanavan perustaminen on pakollista kaikilla toimialoilla 50 työntekijän rajan täyttyessä, eikä itse kanavan perustamista ole siten tehty toimialakohtaiseksi. Organisaatiot voivat järjestää ilmoituskanavan itse, tai hankkia sen ulkopuoliselta palveluntuottajalta. 

Konserniyhtiöiden osalta on hyvä huomioida, että ne voivat tietyin edellytyksin perustaa yhteisen ilmoituskanavan. Yhteisellä ilmoituskanavalla voidaan välttää päällekkäisiä kustannuksia ja tehostaa ilmoitusten käsittelyä. Jos konsernilla on yhtiöitä useassa EU-maassa, tulee yhteisen ilmoituskanavan täyttää kuitenkin jokaisen maan lainsäädännön kanavalle mahdollisesti asettamat vaatimukset. Lisäksi on mahdollista, että eri jäsenvaltioissa ilmoituskanavaan voidaan ilmoittaa ja ilmoittaja saa suojaa ilmoittaessaan myös muista rikkomuksista ja laiminlyönneistä kuin niistä, jotka kuuluvat Suomen ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan. Konsernitasolla onkin suositeltavaa selvittää etukäteen, miten eri valtioiden ilmoituskanavalle asettamat vaatimukset saadaan yhteensovitettua ja luoda selkeät toimintatavat erityyppisten ilmoitusten käsittelylle.

Työoikeudellisessa mielessä ilmoittajansuojasta tekee mielenkiintoisen se, että kanavan kautta asianmukaisen ilmoituksen tehneeseen ei voida tietyissä tilanteissa kohdistaa negatiivisia seuraamuksia kuten lykätä ylennystä, antaa varoitusta tai päättää työsuhdetta. Myös vastatoimen yritys, vastatoimella uhkailu sekä ilmoittamisen estäminen on kielletty. Suojan saamiselle ei laissa ole asetettu tarkkaa aikarajaa. Vaikka vastatoimien kiellon tarkoituksena ei ole estää työnantajia tekemästä työsuhteeseen liittyviä päätöksiä, jotka eivät johdu ilmoituksen tekemisestä, käytännössä saattaa kuitenkin syntyä epäselvyyttä sen osalta, millaisiin työnjohdollisisiin toimenpiteisiin ja missä aikataulussa työnantaja voi ilmoittajan osalta ryhtyä. 

Jotta kyse olisi vastatoimien kiellon vastaisesta menettelystä, työntekijään kohdistettujen seuraamusten tulee olla syy-yhteydessä tämän tekemän ilmoituksen kanssa. Syy-yhteyden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muun muassa se, poikkeaako työnantajan menettely ilmoittajaa kohtaan muiden vastaavassa asemassa olevien työntekijöiden kohtelusta. Lisäksi mitä läheisempi ajallinen yhteys ilmoituksella ja työnantajan ilmoittajaan kohdistamien toimenpiteiden välillä on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä työnantajan voidaan väittää syyllistyneen kiellettyyn vastatoimeen. Jos työnantaja rikkoo vastatoimien kieltoa, ilmoituksen tehnyt työntekijä voi vaatia tilanteesta riippuen vahingonkorvausta, korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja/tai hyvitystä.

Ilmoituskanavan perustaminen tuo jonkin verran hallinnollista taakkaa yhtiöille, kun kanavia perustetaan ja henkilöstöä koulutetaan asiassa. Tässä yhteydessä on myös hyvä huomata, että ilmoituskanavan ja -menettelyiden käyttöönotto ja sitä kautta tapahtuva henkilötietojen käsittely edellyttää lain esitöiden mukaan yhteistoimintalain mukaista vuoropuhelua. Lisäksi organisaatioissa tulee nimetä ilmoitusten käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt, joiden on voitava hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Kanavan perustaminen edellyttää toimenpiteitä myös tietosuojapuolella.

Ilmoituskanavalla on hyötyjä, joista merkittävimpiä on se, että aiemmin oikeuskäytännössä ilmenneet työoikeudelliset ongelmat ratkeavat sen osalta, voiko työntekijä sivuuttaa työnantajaorganisaation ja tehdä ilmoituksen esimerkiksi suoraan valvovalle viranomaiselle tai julkistaa tiedot. Uuden ilmoittajansuojelulain myötä nimittäin ilmoitus tulee ensisijaisesti tehdä organisaation oman kanavan kautta, ja työnantajayhtiö pystyy siten kohdistamaan ilmoitukset tehokkaasti itselleen ja selvittämään asiaa sisäisesti. Vasta lähinnä silloin, jos ilmoittajalla ei ole pääsyä ilmoituskanavaan tai kanava puuttuu esimerkiksi organisaation koon johdosta kokonaan, ilmoituksen voi tehdä suoraan ns. keskitettyyn ilmoituskanavaan eli oikeuskanslerinvirastolle tai toimivaltaiselle viranomaiselle, ja vasta viimeisenä vaihtoehtona julkistaa. Näin ollen sääntely suojaa organisaatiota merkittävästi ja mahdollistaa ikään kuin tutkintamonopolin kolmen kuukauden ajaksi, jonka kuluessa ilmoittajalle on kerrottava, mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut.

Ilmoittajansuojelun sääntelyyn erikoistuneet asiantuntijamme työoikeustiimissä, tietosuojatiimissä sekä compliance-investigaatioihin erikoistuneet muut juristimme auttavat yhdessä kaikkiaan 22 maassa sijaitsevien toimistojemme asiantuntijoiden kanssa jatkuvasti erilaisia organisaatioita niin kotimaisiin kuin rajat ylittäviin whistleblowing-järjestelmiin liittyvissä kysymyksissä ja kouluttavat organisaatioita.    

Lisätietoa whistleblowing-direktiivin implementoinnista EU:n alueella täältä.