Onnistuuko uuden rakentamislain korjaussarja tavoitteessaan?

Rakentamislain korjaussarjasta

Eduskunnan vuonna 2023 hyväksymä uusi rakentamislaki on säädetty tulevaksi voimaan 1.1.2025. Yksi lain keskeisistä tavoitteista on edistää rakentamisen laatua. Tähän on pyritty muun muassa vastuukysymyksiä koskevilla säädöksillä.

Uudessa laissa on termi ”päävastuullinen toteuttaja” tarkoittaen tahoa, jolla on parhaat rakennustyön aikaiset edellytykset vaikuttaa laadukkaaseen lopputulokseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kohteen pääurakoitsijaa.

Lain alkuperäisten perustelujen mukaan päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu perustui Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjaukseen, joka kuului: ”Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta.”

Kirjaus herätti runsaasti keskustelua muun muassa sopimusvapauden ja vakiintuneiden sopimuskäytäntöjemme suhteesta uuteen lakiin. Muun muassa tätä rajanvetoa selvennetään Petteri Orpon hallituksen esityksellä, niin sanotulla ”korjaussarjalla,” jolla on tarkoitus muuttaa 1.1.2025 voimaan tulevaa rakentamislakia. 

Korjaussarja selkeyttää rakennushankkeen osapuolten vastuita

Luonnos hallituksen esitykseksi on tätä kommenttia kirjoitettaessa lausuntokierroksella. Uusi esitys näyttää selkeyttävän rakennushankkeen päävastuullisen toteuttajan (pääurakoitsijan) vastuita suhteessa tilaajaan ja yhteiskuntaan, jota edustaa rakennusvalvonta. 

Korjaussarjan mukaan päävastuullisen toteuttajan vastuu rakennushankkeen tilaajaan nähden määräytyy edelleen näiden keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Suhteessa tilaajaan vastuu alihankkijoiden suorituksesta kuuluu jatkossakin päävastuulliselle toteuttajalle, ellei hyvin poikkeuksellisesti olisi osapuolten kesken muuta sovittu.

Suhteessa yhteiskuntaan eli rakennusvalvontaan päävastuullisen toteuttajan vastuut määräytyvät sen varmistamiseksi, että hankkeen olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät. Päävastuullinen toteuttaja on koordinointivastuussa aliurakoitsijoistaan ja -hankkijoistaan rakennusvalvontaan nähden eikä siis vastaa näiden suorituksesta rakennusvalvonnalle.

Uuden esityksen perustelujen mukaan päävastuullinen toteuttaja ei olisi myöskään vastuussa suunnitelmista rakennusvalvonnalle. On kuitenkin hyvä huomioida, että kokonaisvastuurakentamisessa KVR-urakoitsija vastaa tilaajaan nähden myös suunnittelusta. Mikäli rakennusvalvonta kohdistaisi KVR-urakassa tilaajalle vaatimuksia suunnittelun pohjalta, tilaajan ja KVR-urakoitsijan tulee jatkossakin pohtia, miten tästä aiheutuvat kustannusvastuut ja mahdolliset muut vastuut jaetaan osapuolten kesken. 

Viimeistään nykyisen hallituksen uuden esityksen myötä edellisen hallituksen ohjelmassa ollut kirjaus rakentamisen toteutusvastuusta jää luultua vähemmälle merkitykselle. Markkinoilla vakiintunut hankkeen osapuolten välinen sopimus- ja vastuurakenne näyttää pysyvän entisellään. Tämä on oikeusvarmuuden kannalta hyvä asia.