Tänään on tärkeä päivä yritysten immateriaalisen omaisuuden suojaamisessa, kun Suomen ensimmäinen liikesalaisuuslaki on astunut voimaan. Lakia on valmisteltu Eteläespalla, se on säädetty Arkadianmäellä ja vahvistettu Naantalissa, mutta sen syntymisestä voidaan kiittää Euroopan Unionia. Kyseessä on nimittäin EU:n direktiivin täytäntöönpano. Hiukan myöhästyttiin kesäkuun alussa olleesta täytäntöönpanon määräpäivästä, mutta emme ole ainoita, vaan aikataulu pääsi lipsumaan useassa muussakin jäsenmaassa. Laissa on myös osin merkittäviä kansallisia lisäyksiä direktiiviin verrattuna.
Lakia valmisteltiin vuoden päivät TEM:n alaisessa työryhmässä, johon sain tilaisuuden osallistua. Kahdessakymmenessä kokouksessa saatiin aikaiseksi kaksikymmentä pykälää. Ensimmäisenä ratkaistiin, että vanhan lain (laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa) muuttamisen sijaan säädetään uusi erillislaki. Valmistelun loppuvaiheessa taas päädyttiin siihen, että nimeksi tulee ytimekkäästi liikesalaisuuslaki sen sijaan, että olisi käytetty pidempää nimeä laki liikesalaisuuksien suojasta.
Direktiivin toimeenpano ja sen toteuttaminen erillislain muodossa sekä Suomen kansalliset lisäykset lakiin johtavat siihen, että liikesalaisuuksien merkitys yritysten immateriaalioikeussalkun osana kasvaa merkittävästi. Liikesalaisuuksista tulee yritysten hovikelpoista omaisuutta patenttien, tavaramerkkien ja muiden immateriaalioikeuksien rinnalle. Yrityksissä tullaankin jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota omien liikesalaisuuksien suojaamiseen. Yhtä lailla tärkeää on oma riskienhallinta eli yritysten täytyy huolehtia siitä, etteivät ne loukkaa toisten yritysten liikesalaisuuksia. Lakisääteisen suojan kasvamisen kääntöpuolena kun on riski siitä, että omassa toiminnassa tullaan loukanneeksi muiden yritysten liikesalaisuuksia. Tarpeelliseksi tulee siten luoda liikesalaisuuksien suojaamisohjelma ja ottaa näiden suojaaminen osaksi yritysten compliance-toimintoa.
Tarkoitukseni on kuvata muutamassa lyhyessä kirjoituksessa ytimekkäästi merkittävimpiä liikesalaisuuslain pykäliä ja niiden syntyhistoriaa. Jatkoa siis seuraa, joten jos aihe kiinnostaa, pysy kuulolla. Syksyn aikana uudistan perusteellisesti myös aihetta käsittelevän teokseni Yrityssalaisuudet, liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset (Talentum 2005 ja 2016), jonka uusi viisisataasivuinen painos on tulossa. Pitääpi lähteä miettimään teoksen otsikkoa, kun lainvalmistelun loppuvaiheessa tehtyjen muutosten perusteella termi yrityssalaisuus jää pitkälti oikeushistoriaan ja korvautuu myös rikosoikeuden puolella liike-elämässä tutummalla liikesalaisuus-termillä.