Suomen alkoholimarkkina vapautuu asteittain

Suomessa toimii valtion ylläpitämä alkoholimonopolijärjestelmä, ja Euroopan tasolla Suomen alkoholipolitiikkaa pidetään suhteellisen tiukkana. Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa Suomen alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja sääntelyn osalta jatkaa alkoholilain kokonaisuudistusta. Viimeisimmät muutokset sallivatkin käymisteitse valmistettujen, enintään 8,0 tilavuusprosenttia sisältävien alkoholijuomienvähittäismyynnin. Lisäksi uudessa hallituksen esityksessä ehdotetaan alkoholijuomien kotiinkuljetuksen sallimista tietyin edellytyksin.

Taustaa Suomen alkoholimonopolijärjestelmälle

Muiden Pohjoismaiden tavoin myös Suomessa tiettyjen alkoholituotteiden myyntiä säädellään monopolijärjestelmän keinoin. Valtio-omisteisella alkoholiyhtiö Alkolla on Suomessa yksinoikeus tietyn alkoholiprosentin ylittävien alkoholijuomien vähittäismyyntiin.

Vaikka tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU-oikeuden perusperiaatteena, jäsenmaat voivat tietyin edellytyksin asettaa rajoituksia alkoholimarkkinoilleen. Tuonnin ja viennin määrälliset rajoitukset sekä vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet ovat yleisesti ottaen kiellettyjä EU-jäsenmaiden välillä, jonka vuoksi myös monopolit katsotaan tyypillisesti vapaan kaupan rajoituksiksi. Monopolit voivat kuitenkin olla EU-lainsäädännön mukaisesti perusteltuja, mikäli niiden katsotaan palvelevan yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä.

Alkoholimarkkinoita koskevat rajoitukset voidaan katsoa oikeutetuiksi, huolimatta niiden muodostamista kaupanesteistä, mikäli niiden pystytään osoittamaan lieventävän alkoholinkäytöstä aiheutuvia haittoja.  Suomen liittyessä EU:hun Euroopan komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vahvistivat, että Suomen sen aikainen alkoholimonopolijärjestelmä oli tehokas keino alkoholihaittojen torjuntaan, ja oli siten hyväksytty EU-oikeuden näkökulmasta. 

Vähittäismyynnin alkoholipitoisuusraja nousee käymisteitse valmistetuille juomille

Alkoholilain perusteella Alkolla on yksinoikeus tiettyjen alkoholiprosentin ylittävien alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Myös sellaiset myyjät, joille on myönnetty alkoholin vähittäismyyntilupa, ovat oikeutettuja myymään kuluttajille alkoholipitoisuudeltaan alhaisempia alkoholijuomia.

Kesäkuussa 2024 eduskunta hyväksyi alkoholilakia koskevan lakimuutoksen, jolla luvanvaraisen vähittäismyynnin alkoholipitoisuusrajaa nostettiin käymisteitse valmistettujen juomien osalta. Muutos on mahdollistanut 10.6.2024 alkaen luvanvaraisen vähittäismyynnin käymisteitse valmistetuille juomille enintään 8,0 %:n alkoholipitoisuudella, kun taas tislattujen tuotteiden alkoholipitoisuusraja säilyi ennallaan 5,5 %:n tasolla. Muutoksen myötä erityisesti ruokakaupat ovat voineet laajentaa valikoimaansa vahvempiin käymisteitse valmistettuihin alkoholijuomiin, kuten mietoihin viineihin ja vahvoihin oluisiin.

Alkoholilain muutosten herättämä keskustelu

Alkoholilain muutos on herättänyt huolta sekä kotimaassa että Euroopan komissiossa – komissio on muistuttanut Suomea huolehtimaan, ettei rajoitus johda epäsuoraan syrjintään. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) puolestaan on korostanut, että samanlaisiin terveysvaikutuksiin johtavien juomien sääntelyn tulisi lähtökohtaisesti olla tasapuolista.

Vaikka hallitus on perustellut lakimuutosta alkoholin valmistusmenetelmistä ja nuorten juomatottumuksista tehdyillä tutkimuksilla, kriitikot katsovat, ettei valmistusmenetelmien ja terveysvaikutusten välisestä yhteydestä ole riittävästi näyttöä. Kuulemiskierroksella annetuista 85 lausunnosta valtaosa vastusti muutoksia ja vain 15 kannatti niitä. Muutosten kannattajat keskittyivät erityisesti vaatimaan valmistusmenetelmiin perustuvan rajoituksen poistamista, pitäen sitä mahdollisesti syrjivänä. Vastustajat taas ilmaisivat huolensa lakimuutoksen terveysvaikutuksista – erityisesti sen mahdollisista vaikutuksista nuoriin ja työn tuottavuuteen – väittäen muutoksen olevan ristiriidassa alkoholilain tavoitteiden kanssa. Hallitus korosti vastauksessaan, että valmistusmenetelmiin perustuvilla rajoituksilla pyritään suojelemaan nuoria alkoholin aiheuttamilta haitoilta.

Alkoholilain muutoksen vaikutukset kilpailuun ja markkinoille pääsyyn

Lakimuutos on herättänyt myös kilpailuoikeudellisia huolia alkoholialan toimijoiden keskuudessa. Alkoholitoimijoiden mukaan vahvempien, käymisteitse valmistettujen tuotteiden vähittäismyynnin salliminen ja saman vahvuisten tislattujen juomien rajaaminen vähittäismyynnin ulkopuolille suosii tietyllä tuotantotavalla valmistettuja alkoholituotteita. Euroopan komissiolle tehdyssä valituksessa toimijat esittivät, ettei vähittäismyynnin sääntelyn tulisi perustua valmistusmenetelmään.

Komission palautteen pohjalta hallitus esitti yksityiskohtaisen selvityksen lakiesityksessään, jonka mukaan muutos ei suosisi paikallisia tuottajia, vaan parantaisi muiden EU-jäsenmaiden tuottajien pääsyä markkinoille. Esimerkiksi yli puolet Alkon kautta myydystä oluesta on tuontitavaraa, kun taas 92 % alkoholipitoisuudeltaan 5,5–8,0 %:n sekoitusjuomista on kotimaisia. Muutos avaisi siten Suomen markkinoita entistä useammille EU:ssa tuotetuille, käymisteitse valmistetuille, alkoholipitoisuudeltaan 5,5–8,0 % oleville juomille, kun taas kotimaisia käymättömiä juomasekoituksia koskisivat edelleen tiukemmat rajoitukset.

Uusi hallituksen esitys alkoholijuomien kotiinkuljetuksen ja verkkokaupan sallimisesta

Hallitus on hiljattain ehdottanut uusia muutoksia alkoholilakiin, jotka sallisivat alkoholijuomien kotiinkuljetuksen kotimaisilta vähittäismyyjiltä tiukoin ikävarmistusmenettelyin. Tällä hetkellä alkoholia saa myydä vain fyysisissä luvanvaraisissa vähittäismyymälöissä, ja verkkotilaukset ovat sallittuja vain, jos alkoholi noudetaan toimiluvan saaneelta vähittäismyyjältä. Tämä uusi esitys annettiin eduskunnan käsiteltäväksi 10.10.2024, ja ehdotettujen muutosten on tarkoitus astua voimaan jo 1.1.2025.

Hallituksen esitys korostaa ikävarmistuksen merkitystä nuorten suojelemiseksi. Mietojen alkoholijuomien (alkoholipitoisuus enintään 22 %) myynti on sallittua vain 18 vuotta täyttäneille. Esitetty alkoholijuomien kotiinkuljetus edellyttäisi erityistä toimituslupaa, ja toimitushenkilöstön tulisi vahvistaa vastaanottajan ikä jokaisen toimituksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että alkoholia ei voida esimerkiksi jättää vastaanottajan ovelle, vaan alkoholin luovuttaminen edellyttää fyysistä kontaktia. Alkoholin toimittaminen ei myöskään olisi sallittua esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksikköihin, kouluihin tai nuorten kokoontumiseen liittyvän toiminnan järjestämispaikkoihin. Vähittäismyyjien toimitukset olisivat sallittuja vain klo 9–21 välillä, kun taas Alkon toimitukset olisivat mahdollisia vain Alkon aukioloaikoina.

Hallituksen esityksen mukaan uudistuksen odotetaan lisäävän kilpailua ja vähentävän alkoholin ostamista ulkomailta. Tämä voisi osaltaan myös kasvattaa alkoholiveron tuottoa, jos kotimainen alkoholin kulutus kasvaa ja ulkomailta tehtävät ostot vähenevät. Kuulemiskierroksella annetussa palautteessa korostettiin kuitenkin, että alkoholin etämyynnin ja ulkomailta ostamisen oikeudelliseen asemaan liittyy edelleen ratkaisemattomia kysymyksiä, joihin esitys ei tarjoa vastauksia. Hallitus aikoo käsitellä näitä kysymyksiä tulevissa esityksissään.

Hallituksen esitys on tällä hetkellä tarkemmassa käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja myös perustuslakivaliokunta ja talousvaliokunta antavat siitä lausuntonsa. Eduskunta päättää muutosten mahdollisesta hyväksymisestä saatuaan valiokuntien mietinnöt.

Onko Suomen alkoholimonopoli edelleen perusteltu EU-lainsäädännön näkökulmasta?

Käytännössä viimeaikaiset ja mahdolliset tulevat muutokset merkitsevät Alkon yksinoikeuksien kaventumista ja alkoholin vähittäismarkkinan asteittaista vapautumista. Uudistukset herättävät todennäköisesti kysymyksiä siitä, ehkäiseekö monopolijärjestelmä tehokkaasti alkoholihaittoja ja onko se siten edelleen perusteltu EU-oikeuden näkökulmasta. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut, että merkittävät muutokset myyntijärjestelmässä voivat johtaa siihen, etteivät alkoholimonopolille asetetut perusteet enää täyttyisi. Kulutustavaroiden myynninrajoitusten perusteltavuutta ja johdonmukaisuutta edellytetään niin EU-lainsäädännössä kuin Suomen perustuslaissa. Tämä saattaa osaltaan vaikeuttaa monopolijärjestelmän puolustamista tilanteessa, jossa valtaosa alkoholimyynnistä on vapautettu, mutta pieneen osaan tuotteista kohdistuu myynninrajoituksia kansanterveydellisiin syihin vedoten.