Työoikeudessa ajankohtaista juuri nyt: kilpailukieltosopimukset ja väliaikaiset työlainsäädännön joustot

Työoikeuden ajankohtaiswebinaarissamme 9.9.2020 Mothers in Business (MiB) ry:n yli 130 HR-alan osaajaa keskusteli kanssamme kuluvan syksyn poikkeuksellisesta tilanteesta ja siitä, kuinka työnantajien kannattaa varautua jo nyt sekä jatkossa työlainsäädännön muutoksiin. Tilaisuuden aiheita alustivat työoikeusryhmämme osakas, asianajaja Teea Kemppinen ja associate-lakimies Tiina Virtanen.

Keskeisimmäksi teemaksi tilaisuudessa nousi kilpailukieltosopimuksia koskevat muutokset, joiden on määrä edetä eduskuntakäsittelyyn syyskuussa 2020 siten, että muutokset tulisivat voimaan jo ensi vuoden alusta (1.1.2021) alkaen. Uudistus toisi merkittävän muutoksen nykytilanteeseen, sillä työnantajilla ei olisi enää korvauksetta mahdollista sopia työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuvista kilpailukieltosopimuksista. Jotta muutokseen voidaan tehokkaasti varautua, on työnantajan kilpailukieltosopimuksiin liittyvien käytäntöjensä tarkistamisen ohella kiinnitettävä huomiota myös muihin mahdollisuuksiin suojata toimintaansa ja liikesalaisuutensa. Näistä yksi käytettävissä oleva vaihtoehto on esimerkiksi turvautua salassapitoehtoihin ja -sopimuksiin. 

Ehdotetuista muutoksista kilpailukieltosopimuksia koskevaan sääntelyyn 1.1.2021 alkaen 

Nykytilanne

Työnantajan on mahdollista sopia työntekijän kanssa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta kilpailukieltorajoituksesta, jos käsillä on laissa tarkoitettu 'erityisen painava syy'. Kilpailukieltosopimus voidaan solmia kuuden kuukauden mittaiseksi ilman velvollisuutta maksaa lakiin perustuvaa korvausta. Rajoitusaika voi myös ylittää kuusi kuukautta, jolloin työntekijän täytyy saada 'kohtuullinen korvaus' kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta rajoituksesta. Kilpailukieltorajoitus voi maksimissaan kestää enintään yhden vuoden.

(Englanninkielinen tiivistelmä aiheesta täällä - please find a short summary in English here)

Kuinka lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi?

Jo huhtikuussa 2020 julkaistun hallituksen esitysluonnoksen mukaan työsopimuslain kilpailukieltosopimuksien käyttöä rajoittavat säännökset pysyisivät ennallaan mm. erityisen painavan syyn osalta, ja lakiin ehdotettaisiin lisättäväksi uusia korvauselementtejä seuraavasti:

• Työnantajan velvollisuus maksaa korvausta työntekijälle kilpailukieltorajoituksesta koskisi kaikkia kilpailukieltosopimuksia riippumatta niiden kestosta. 
  
  
• Korvauksen suuruus muodostuisi työntekijän palkkaan sidotun prosentin ja kilpailukieltorajoituksen keston perusteella. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta olisi maksettava korvaus, joka vastaa 40 prosenttia tavanomaisesta palkasta. Mikäli kilpailunrajoitus kestäisi yli kuusi kuukautta, korvaus vastaisi 60 prosenttia tavanomaisesta palkasta koko rajoitusajalta.
  
  
• Korvaus tulisi maksaa kilpailukieltorajoituksen keston aikana ja maksupäivä olisi sama kuin työntekijän työsuhteen mukainen tavanomainen palkanmaksupäivä.  Muista maksujärjestelyistä voitaisiin sopia, mutta vasta työntekijän irtisanoutumisen jälkeen. Tämä oikeus soveltuisi kuitenkin ainoastaan maksuajankohtiin, ei määriin. 
  
  
• Jotta työnantaja pystyisi reagoimaan mahdollisiin työsuhteen olosuhdemuutoksiin, uutuutena esitetään säädettäväksi, että työnantajalle tulisi oikeus päättää kilpailukieltosopimus noudattaen vähintään siinä sovitun kilpailukieltorajoituksen keston pituista irtisanomisaikaa. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen. 

Jo solmitut kilpailukieltosopimukset ja mitä tapahtuu 1.1.2021 jälkeen?

Muutosten ehdotetaan kattavan myös kaikki ennen lain voimaantuloa solmitut, olemassa olevat kilpailukieltosopimukset yhden vuoden siirtymäajan jälkeen lain voimaantulosta.  Ehdotuksessa työnantajalle esitetään kuitenkin oikeutta päättää nämä ennen lakimuutosta solmitut kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Niihin sopimuksiin, joissa on sovittu 'kohtuullisesta korvauksesta' ei ehdotuksen mukaan sovellettaisi uutta sääntelyä, jos korvaus on maksettu tai sitä on alettu maksaa ennen uusien säännösten voimaantulopäivää.

Väliaikaiset työlainsäädännön joustot voimassa vuoden loppuun saakka

Määräaikaiset työlainsäädännön joustot ovat voimassa 1.4.2020–31.12.2020 antaen työnantajille mahdollisuuden sopeutua koronaviruksen aiheuttamiin poikkeusolosuhteisiin. Keinovalikoimaan kuuluvat mm. lomautuksiin, koeaikapurkuun ja yhteistoimintaneuvotteluihin liittyvät väliaikaiset muutokset.
Lue yhteenveto määräaikaisten joustojen sisällöstä sekä erityisesti lomautuksesta ja sen oikeusvaikutuksista Bird & Birdin Suomen ja Pohjoismaiden työoikeusryhmien vetäjän, asianajaja Maisa Nikkolan tiiviistä asiantuntija-artikkelista, joka on julkaistu myös Alma Talentin Juridiikan ja talouden uutiskirjeessä.

Yhteistoimintalain muutoksia odotetaan edelleen

Nykyinen yhteistoimintalainsäädäntö on koettu vaikeaselkoiseksi ja monimutkaiseksi 'irtisanomislaiksi', jonka painopiste on sanktioiden välttämisessä sekä virheiden etsimisessä. Parhaillaan syyskuun 2020 loppuun mennessä lakimuutosehdotuksia valmistelevan työryhmän työ on viivästynyt jo usealla kuukaudella, minkä vuoksi tarkempi muutosten sisältö jää edelleen auki. Hallituksen esityksen esittely tapahtuu tämän hetken tietojen mukaisesti viikolla yhdeksän vuoden 2021 puolella. Lain kokonaisuudistukselta odotetaan paljon, aidon vuoropuhelun korostumista sekä huomion viemistä vuoropuheluun myös muista kuin irtisanomisia koskevista seikoista. Mutta joukkovähentämisdirektiivin asettamat tiukat reunaehdot saattavat hankaloittaa tiettyjen lakimuutosten läpivientiä.   

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan muutoksia sekä niiden lopullista suuntaa ja kiitämme kaikkia osallistujia yhteisestä aamusta. Ollaan yhteydessä, meiltä saatte aina ajantasaisen tiedon näistäkin teemoista!