Pandemian oikeudelliset ulottuvuudet VIII – Välimiesmenettely

Kestämätön ruuhka tuomioistuimissa

Tuomioistuinlaitos on jo pitkään ollut huomattavan ruuhkautunut ja vähänkään vaativamman liikeriidan käsittely kestää vuosia. Ei ole lainkaan tavatonta, että kahden oikeusasteen läpikäynti ja mahdollinen valituslupaprosessi korkeimmassa oikeudessa kestää yhteensä viitisen vuotta. Yrityksiä sivuavissa talousrikosasioissa kokonaiskesto on helposti selvästi tätäkin pidempi oikeudenkäyntiä edeltävän esitutkinnan ja syyteharkinnan takia. Allekirjoittaneella päättyi esimerkiksi viime vuonna kymmenen vuotta aikaisemmin alkanut talousrikosprosessi. Toisessa tapauksessa olemme odottaneet hovioikeudelta tuomiota jo kahdeksan kuukautta pääkäsittelyn päättymisen jälkeen ja jutun kokonaiskesto on saman määrän verran vuosia. Eräässä tapauksessa käräjäoikeus ei ollut vuoteen antanut turvaamistoimiratkaisua, vaikka asia tulisi ratkaista kiireellisenä.

Tilanne on siis ollut jo ennen koronapandemiaakin sanalla sanoen kestämätön. Kuten sanonta kuuluu, justice delayed is justice denied.  Lopullisen tuomion viivästyessä yrityksiä kaatuu, liiketoiminta rampautuu tai muuttuu eikä lopullisella ratkaisulla ole enää vastaavaa merkitystä, kuin riitaa käynnistettäessä uskottiin.

Pandemia pahentaa ruuhkia

Ei tarvitse olla ihmeellisempi oraakkeli ennustaakseen, että pandemian seurauksena tilanne muodostuu entistä pahemmaksi. Ensinnäkin tuomioistuimissa on jo kestämättömän pitkät käsittelyajat. Toiseksi tuomioistuimet ovat pandemian vuoksi peruneet ja siirtäneet lukuisia istuntokäsittelyjä. Paluu normaalimpaan arkeen on alkanut, mutta ruuhkanpurkua tehdään vielä pitkään. Kolmanneksi pandemian seurauksena syntyneiden sopimussuhteiden häiriöiden vuoksi on odotettavissa lukuisia pandemiaan liittyviä riitoja. Pandemian ensimmäisen vaiheen akuutissa tilanteessa on esimerkiksi vuokrasuhteissa tai muissa kestosopimuksissa monissa tilanteissa onnistuttu löytämään sovinnollisesti yhdessä ratkaisu. Vuokrasta tai muusta vastikkeenmaksusta on voitu väliaikaisesti vapauttaa tai maksuvelvollisuutta siirtää. Tilanteen pitkittyessä asian sovinnollinen selvittäminen ei ole lainkaan selvää ja väistämättä tuomioistuinlaitoksen ratkaistavaksi tulee suuri määrä pandemian laukaisemia sopimusriitoja. 

Välimiesmenettelyssä saa nopeasti lopullisen ratkaisun

Välimiesmenettelyssä on prosessin keston kannalta täysin päinvastainen tilanne. Välimiesmenettelystä annetussa laissa ei ole juuri muita prosessiohjeita kuin että asiat on ratkaistava tasapuolisuuden ja joutuisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Käsittelyn joutuisuus on siis koko välimiesmenettelyn kantava periaate. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan (KKK) alaisissa riidoissa välimiesten on annettava ratkaisunsa yhdeksän kuukauden kuluessa siitä, kun nämä saivat jutun asiakirjat. Tällaisten institutionaalisten välimiesmenettelyiden ulkopuolisissa ns. ad hoc -menettelyissä noudatetaan myös välimiesmenettelylakiin kirjattua periaatetta ratkaista riidat joutuisasti.  Välimiesmenettelyssä jutut eivät ruuhkaudu, sillä tehtävään lupautuessaan välimies sitoutuu ratkaisemaan riidan tämän mukaisesti joutuisasti.

Käytännön joutuisuuden kannalta merkittävin välimiesmenettelyn piirre on prosessisuunnitelma. Esimerkiksi KKK:n alaisissa jutuissa menettelyn alussa pidettävässä järjestäytymiskokouksessa osapuolet sopivat prosessisuunnitelmasta koko menettelyn ajaksi – kannekirjelmästä välitystuomioon asti. Olen itse juuri kommentoimassa tällaista suunnitelmaa, jossa on aikataulutettu seuraavien kuukausien ajalle yhteensä parisenkymmentä erilaista prosessitointa. Kun prosessisuunnitelma on lyöty lukkoon, siinä olevia määräaikoja harvemmin enää muutetaan. Jos muutoksia tehdään, sovittuja pääkäsittelypäiviä ei kuitenkaan siirretä eli prosessin kokonaiskesto ei pitene. Tällainen osapuolten, eli kantajan, vastaajan ja välimiesten yhdessä sopima prosessisuunnitelma on sellainen toimenpide, jota voisi vahvasti suositella myös yleisen tuomioistuimen puolen oikeudenkäynteihin. On toki selvää, ettei se ruuhkaongelmaa yksinään tai kokonaisuudessaan ratkaise. Samanaikaisesti on resursseja lisättävä, jotta prosessisuunnitelman mukaisia asioita hoitamaan on riittävä määrä tuomareita.

Asia voidaan kuitenkin ratkaista välimiesmenettelyssä vain, jos siitä on sovittu kirjallisesti. Valtaosa välityssopimuksista on kirjattu jo alun perin osapuolten väliseen liikesopimukseen ja tämä onkin suositeltavaa. Asian sittemmin riitautuessa on näin ollen selvää, että mahdolliset riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettely ei ole – yleisestä käsityksestä huolimatta – kallis, vaan vähänkään isommissa riidoissa päinvastoin kokonaiskustannuksiltaan yleensä yleistä tuomioistuinmenettelyä edullisempi. Kun asiat käsitellään nopeasti, strukturoidusti ja yhteen kertaan, vältetään prosessin venymisen ja useiden käsittelykertojen kustannukset. Prosessin kokonaiskustannuksista välimiesten ja välimiesinstituutin osuus kustannuksista ei useinkaan ole merkittävä. Yleensä KKK:n alaisissa liikeriidoissa myös nimetään vain yksi välimies, mikä alentaa entisestään itse menettelystä aiheutuvia kustannuksia. Välimiesmenettelyssä ei ole myöskään rajoitteita erilaisten teknisten etäyhteyksien käyttämiselle.

Myös oikeusvarmuuden kannalta on eduksi käsitellä asiat nopeasti. Vuosia myöhemmin hovioikeudessa kuultava todistaja ei yleensä muista tapahtumista enää juuri mitään – yleensä hän pyrkii vain muistelemaan, mitä tuli käräjäoikeudessa asiasta sanottua. Tuoreeltaan välimiesmenettelyssä kuultu todistaja voi näin ollen olla luotettavampi näyttö asiassa, vaikka tämä ei vakuutusta annakaan.

Välityssopimuksen voi tehdä myös erimielisyyden syntymisen jälkeen

On kuitenkin huomattava määrä liikesopimuksia, joissa syystä tai toisesta ei ole välityslauseketta, ja jotka siten riidellään yleisessä tuomioistuimessa. Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä välityssopimusta riidan jo synnyttyä. Tämä on kuitenkin melko harvinaista. Kun riidan syntyessä henkilösuhteet ovat yleensä tulehtuneet, yhteistä säveltä harvemmin löytyy. Me juristitkaan harvemmin olemme tässä syyttömiä; yleensä kuvittelemme, että jos vastapuoli tällaista esittää, niin siihen ei kannata taktisista tai muista syistä suostua.

Nyt olisi kuitenkin tuhannen taalan paikka pyrkiä löytämään riidassakin osapuolten kokonaisetu ja sopia välimiesmenettelystä. Näin saataisiin riidat ratkaistua nopeasti ja kustannustehokkaasti. Jos halutaan vielä suurempaa nopeutta, niin voidaan sopia kolmessa kuukaudessa käytävästä nopeutetusta välimiesmenettelystä. Välimiesmenettelystä sopimisen jalompana kannustimena on lisäksi koronatalkoisiin osallistuminen vapauttamalla tuomioistuinlaitoksen resursseja muiden asioiden hoitamiseen. 

Pandemiarajoitukset helpottavat hiljalleen, kesä kolkuttaa ovelle ja on syytä laittaa tämä sarja tauolle. Kiitoksia kaikille kannustavista kommenteista. Mennään positiivisella otteella ja lakia noudattaen eteenpäin!

Kirjoitus on kahdeksas osa asianajaja Tom Vapaavuoren toimittamasta kirjoitussarjasta, jossa keskitytään käytännön asianajotyössä esiin tulleisiin pandemian juridisiin kysymyksiin.  Vapaavuori on erikoistunut riitojen ratkaisuun, sopimusoikeuteen ja liikesalaisuuskysymyksiin. Hän on toiminut lukuisissa liikeriidoissa asiamiehenä ja välimiehenä.

Kirjoitus on julkaistu myös Alma median Juridiikan ja talouden uutiskirjeessä.

Kirjoitussarjan aiemmat osat:
Johdanto (Tom Vapaavuori)
Yhtiökokoukset ja osingonjako (Mika Puurunen)
Lomautukset (Maisa Nikkola)
Lähipiirin sukupolvenvaihdokset (Sami Tuominen)
Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat (Katia Duncker)
Startupien rahoituskierrokset (Kimmo Reina)
Maksukyvyttömyys (Aleksi Muhonen)