Aineeton omaisuus pandemian muuttamassa maailmassa osa II – Mikä ihmeen IP-kulttuuri?

Tämän kirjoitussarjan edellisessä osassa käsittelin viime vuosien IP-suojausaktiviteettia, joka on pysynyt yllättävän vilkkaana pandemiasta huolimatta. Tämä trendi on aiheellisesti saanut monet yritykset pohtimaan IP-asioitaan enemmän ja kenties myös strategisemmasta näkökulmasta. Tulisiko meidän valvoa omia tavaramerkkejämme tai kilpailijoidemme IP-suojaustoimenpiteitä? Mitä meidän pitäisi tehdä nyt, jos tulevaisuudessa haluaisimme lisensoida teknologiaamme? 

Perinteisesti IP-omaisuuteen liittyviä strategisia kysymyksiä on lähestytty niin sanotun IP-strategian kautta. Siinä yritys määrittää tavoitteensa aineettoman pääomansa suhteen ja keinot näiden saavuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen muun liiketoimintastrategian. IP-strategian ohella tai jopa sitä tärkeämpänä asiana on kuitenkin viime aikoina alettu pitää sitä, millainen yrityskulttuuri organisaatiossa vallitsee IP-asioiden näkökulmasta ja miten se palvelee yrityksen IP-strategiaa. 

Mitä yrityksen IP-kulttuurilla siis tarkalleen ottaen tarkoitetaan ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut? Tähän paneudumme seuraavaksi. 

Osa II – Mikä ihmeen IP-kulttuuri?  

IP-kulttuuri kuulostaa kovin hienolta termiltä, ehkä jopa hienommalta kuin IP-strategia, joten mistä siinä käytännössä on kyse? 
Yrityskulttuurien asiantuntija Panu Luukan tunnetuksi tekemiä teesejä mukaillen IP-kulttuurin voisi määrittää kaikeksi, mitä organisaation IP-asioissa tapahtuu, kun kukaan ei ole katsomassa. Se ei siis ole pelkästään ohjattuja prosesseja tai konkreettisia IP-toimenpiteitä, vaan laajemminkin kaikkea yrityksen IP-asioihin liittyviä tiedostettuja ja tiedostamattomia arvoja, rakenteita ja toimintamalleja. Nämä, sekä näiden eri ilmentymät, saavat organisaation käyttäytymään IP-asioidensa suhteen juuri sillä yksilöllisellä tavalla kuin se käyttäytyy. IP-kulttuuri muotoutuu yrityksen toimintahistorian aikana sen eri sidosryhmien vuorovaikutuksessa. Se heikkenee, vahvistuu tai muuttuu riippuen siitä, miten organisaatio IP-asioidensa suhteen kulloinkin päättää toimia tai olla toimimatta.  

Erityisen hyvin IP-kulttuuri näkyy siinä, miten yritysjohto suhtautuu IP-asioihin. 

Esimerkiksi Rovion johtajat Peter Vesterbacka ja Mikael Hed saivat aikoinaan paljon palstatilaa kommenteillaan, joissa he ehkä jopa hieman yllättäen kehuivat tuoteväärennösten positiivisia vaikutuksia Rovion liiketoimintaan, joka tuolloin kukoisti nimenomaan laajamittaisen IP-oikeuksien lisensoinnin ansiosta. Samoin Teslan perustaja Elon Musk lupasi pari vuotta sitten julkisesti, ettei hänen yhtiönsä tule haastamaan oikeuteen ketään, joka hyvässä uskossa sähköautoilun edistämiseksi hyödyntää Teslan patenttien suojaamia keksintöjä. Kyseinen Teslan patenttisitoumus (”Patent Pledge”) on sittemmin päätynyt yhtiön verkkosivuille – toki asianmukaisine tarkennuksineen, täsmennyksineen ja ehtoineen. Myös Woltin perustaja ja teknologiajohtaja Juhani Mykkänen kommentoi hiljattain aineettomien oikeuksien tulevaisuutta toteamalla, että nykyajan ”trendi on sellainen, että olet vähän nolo, jos yrität liikaa vartioida omaa tonttiasi.” 

Vaikka yritysjohdon sanomiset ja tekemiset vaikuttavat paljon yrityksen IP-kulttuurin, ne kertovat harvoin koko totuutta. Esimerkiksi Tesla ja Rovio ovat molemmat tulleet julkisuudessa tunnetuiksi myös IP-oikeuksiensa aktiivisesta puolustamisesta. Teslan on epäilty jopa lopulta luopuneen Saksan akkutehdashankkeestaan, ja siihen myönnetystä yli 1,1 miljardin euron julkisista tuista, suojellakseen innovaatioitaan ja liikesalaisuuksiaan. Myös Woltin menestystarinaan on kuulunut tavaramerkkien suojaamiseen ja käytettävyyteen liittyviä selvityksiä. Teknologiajohtaja Mykkänen onkin todennut, että nykyajan avoimuutta korostavasta trendistä huolimatta aineettomilla oikeuksilla on varmasti paikkansa myös tulevaisuudessa.  

Miksi IP-kulttuurista sitten pitäisi olla kiinnostunut?

Lyhyesti siksi, koska jokaisella yrityksellä on sellainen, vaikka sitä ei kovin hyvin tiedostettaisikaan. 

Yrityksen IP-kulttuuri vaikuttaa olennaisella tavalla yrityksen IP-asioita koskevaan käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin ratkaisuilla menestyksensä luoneelle yritykselle saattaa olla vaikeaa tehdä aineettoman omaisuutensa suojaamista koskevia päätöksiä juuri IP-kulttuurinsa takia – kun avoimuus on yrityksellä veressä, miksi toimia toisin jatkossakaan? Vastaavasti jos kotimaan markkinoilla toiminut yritys ei ole joutunut pohtimaan IP-kysymyksiä toiminimensä rekisteröinnin jälkeen, on kansainvälistymisvaiheessa eteen tuleviin kilpailijoiden samankaltaisiin brändeihin luontevaa suhtautua kuten ennenkin. Eli olemalla tekemättä mitään, koska ennenkään ei ole tarvinnut. 

Miten sitten yrityksen IP-asioista päättävät tahot pystyvät varmistumaan, ettei yrityksessä valloillaan oleva IP-kulttuuri estä strategisten tavoitteiden saavuttamista tai muiden tulevaisuudessa eteen tulevien ongelmien ratkaisemista? 

Helppoja vastauksia on tuskin kenelläkään. Mutta samoin kuin yrityskulttuurin johtamisessa, myös IP-kulttuurin johtamisessa kaikki lähtee yrityksen oman IP-kulttuurin tuntemisesta. On selvitettävä perusteellisesti yrityksen nykyiset toimintatavat IP-asioiden suhteen ja ennen kaikkea henkilöstön IP-ajattelua ohjaavat perusolettamukset. Mitkä IP-asiat ovat tärkeitä sinun työssäsi? Miten tämä näkyy toiminnassasi? Miksi toimit, kuten toimit, tai miksi jätät toimimatta? Miksi et voisi toimia toisin?

Jos vastauksista päätellen IP-asioita koskevat päätökset tehdään organisaatiossa useimmiten sattumanvaraisesti, on myös niihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen mitä todennäköisimmin tuurista kiinni. Yrityksen IP-kulttuuria ei voida pitää siis kovinkaan vahvana. Mahdollista on myös se, että organisaatio kuvittelee tietävänsä, mitä päätöksiä sen tulisi IP-asioidensa suhteen tehdä, vaikka tosiasiassa päätökset ovat tavoitteiden kannalta vääriä. Tällöin IP-kulttuuria voi luonnehtia harhaiseksi. 

Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa yrityksen on syytä pyrkiä tietoisesti muuttamaan IP-kulttuuriaan. Tällöin on kuitenkin hyväksyttävä se, että se on pitkä prosessi, joka ei onnistu pelkästään kopioimalla muiden IP-asioissa menestyvien yritysten kulttuurillisia elementtejä. Muutaman vuoden ikäinen kasvuyritys ei hetkessä muutu patentoitua teknologiaansa maailmanlaajuisesti lisensoivaksi menestystarinaksi, vaikka se kuinka hankkisi käyttöönsä kansainvälisten suuryritysten IP-prosessit, -ohjeistukset ja -sopimusmallit tai rekrytoisi parhaimmat IP-johtajat turvaamaan uuden strategiansa. 

Tavoiteltua IP-kulttuuria on tämän vuoksi pyrittävä aina rakentamaan organisaation omista lähtökohdista käsin. Kokeiluun on valittava ne IP-kulttuurilliset elementit, jotka todennäköisesti toimivat ja vastaavasti hylättävä ne, joita ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä saada osaksi organisaation rutiineja. Tavoiteltua uutta IP-kulttuuria on nimittäin pystyttävä elämään todeksi joka päivä oikeita valintoja tehden koko organisaation tasolla. Vain näin uusi IP-kulttuuri alkaa vähitellen juurtua osaksi organisaation toimintatapoja ja arvomaailmaa. Mutta kun näin vihdoin tapahtuu, yhä useampi organisaation edustaja osaa toimia IP-asioiden suhteen organisaation kannalta oikein myös silloin, kun kukaan ei ole katsomassa. 

Yrityksen omasta IP-kulttuurista on siis syytä pyrkiä olemaan tietoinen. Vain tiedostettua IP-kulttuuria on mahdollista vaalia, johtaa ja tarvittaessa muuttaa yrityksenne strategian mukaisesti.

Lähteitä:

Panu Luukka: Yrityskulttuuri on kuningas, Helsinki 2019

Stuart Dredge: Angry Birds boss: 'Piracy may not be a bad thing: it can get us more business', Guardian, 30.1.2012

John Ruwitch, Jane Lanhee Lee: Angry Birds sweet-talk copycats in booming China market, Reuters, 26.6.2012

Elon Musk: All Our Patent Are Belong To You, Tesla, 12.6.2014

Tesla, Patent Pledge, 12.6.2014

Vivianna Stolt: Aineettomat oikeudet ja minä: Juhani Mykkänen ja tarina Woltin nimen takana, IPRinfo, 22.11.2021

Vin Gurrieri: 'Angry Birds' Maker Wins $2.7M Ruling Against Knockoff Seller, Law360, 4.5.2015

Fred Lambert: Tesla claims Rivian is stealing ‘trade secrets’ about its ‘next-gen battery’ in expanding lawsuit, Electrek, 4.10.2021

Tapio Nurminen: Saksassa aloittava Tesla varjelee innovaatioitaan, Talouselämä 44/2021,