Hallitus antoi kattavasta perhevapaauudistuksesta esityksensä 16.9.2021, ja eduskunta on hyväksynyt tämän perhevapaauudistuksen hiljan eli 8.12.2021. Käytännössä eduskunta hyväksyi perhevapaauudistusta koskevan hallituksen esityksen laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. Tasavallan presidentin vahvistus puuttuu vielä, mutta kun se varmasti saadaan, astuu perhevapaauudistus voimaan 1.8.2022.
Perhevapaauudistuksen tavoitteet ovat kahdenlaisia: Ensinnäkin perhevapaat halutaan jakaa tasaisemmin vanhempien kesken, ja toiseksi äidit halutaan saada palaamaan työmarkkinoille nykyistä nopeammin. Uudistuksessa ravistellaan nykyistä sääntelyä perhevapaiden osalta ja uudistuksen mukaan myös äitiys- ja isyysrahoista luovuttaisiin.
Lakimuutosten myötä kummallakin vanhemmalla olisi oikeus 160 päivärahapäivään, joista voitaisiin siirtää enintään 63 päivää toiselle vanhemmalle. Uutena asiana perhevapaauudistuksessa tulee myös raskausraha, joka olisi 40 päivää ennen synnytystä tai sen jälkeen. Päivärahapäiviä voi myös jakaa useampaan eri kauteen.
Samaan aikaan säädetään erikseen ”raskaana olevan ja äskettäin synnyttäneen työntekijänä suojelusta” omassa pykälässään EU-direktiivin vaatimuksia noudattaen: Raskausvapaan alusta alkaen tulee 14 viikon työntekoa koskeva rajoitus, joka vastaa nykyisin voimassa olevaa rajoitusta. Säännös pakollisesti työskentelykiellosta pysyisi samana, eli neljä viikkoa ennen tai jälkeen synnytyksen.
Perhevapaauudistus tulee suurella todennäköisyydellä huomioiduksi myös tulevilla työehtosopimusneuvottelukierroksilla, koska edellä mainittujen päivärahaoikeuksien ohella mahdollinen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus perhevapaiden aikana perustuu pääosin työehtosopimuksiin, jotka tulee luonnollisesti synkronoida vastaamaan perhevapaauudistusta. Myös työnantajayhtiöiden sisäiset ohjeistukset ja politiikat koskien perhevapaita tai vaikkapa bonusoikeuksia perhevapaiden osalta kannattaa päivittää ajan tasalle.