Toimin Suomen toimiston Vero-oikeusryhmään osakkaana ja vetäjänä.. Avustan asiakkaitamme kotimaiseen ja kansainväliseen yritys- ja henkilöverotukseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän ohella olen erikoistunut pääomarahastoihin liittyvään oikeudelliseen neuvonantoon sekä pääomasijoitusyhtiön että sijoittajien näkökulmasta.
Koronavirus näyttää ainakin tällä hetkellä jo voitetulta. Sen jäljet yhteiskunnassa näkyvät vielä pitkään, eikä verotuksenkaan kenttä ole pandemian jäljiltä entisensä. Veroasiantuntijan pöydällä selkeimmin näkyvä muutos on rajat ylittävään etätyöhön liittyvien käytännön kysymysten lisääntyminen. Euroopan komission alainen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi viime kesänä lausunnon (ECO/585) koskien rajat ylittävän etätyön verotusta. Lausunto on juridisesti sitomaton, mutta sisältää monia mielenkiintoisia keskustelunavauksia.
Rajat ylittävä etätyö mietityttää usein työnantajaa kiinteän toimipaikan riskin ja selvitettävien työnantajavelvoitteiden näkökulmasta. Vastaavasti työntekijä pohtii omaa verotustaan, sosiaaliturvaansa sekä mahdollisia raportointivelvoitteita. Myös esimerkiksi GDPR, työterveyshuolto ja vakuutusturva nousevat usein keskusteluun rajat ylittävästä etätyöstä puhuttaessa. Toisaalta rajat ylittävä etätyö on usein keskeinen vetovoimatekijä, jonka työnantaja haluaa sallia niin laajasti kuin mahdollista.
Kansainvälisen verotuksen pääsäännöt ovat vuosikymmeniä vanhoja, eikä niitä ole helppo sopeuttaa muuttuneeseen etätyökulttuuriin. Käytännössä etätyövaltiolla on monopoli määrittää vastaukset rajat ylittävän etätyön verokysymyksiin, toki soveltuvan verosopimuksen asettamissa rajoissa.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto on erinomainen keskustelunavaus, jossa ongelmia käsitellään käytännönläheisellä tasolla.
Työnantajan näkökulmasta lausunnossa tuodaan selkeästi ilmi, etteivät verojärjestelmät vastaa nykypäivän työympäristöä. Lausunnossa nostetaan esille riski siitä, että kansainvälinen etätyö voi muodostaa kiinteän toimipaikan työnantajan näkökulmasta tahattomasti. OECD:n pandemian aikaset verosopimuksen tulkintaohjeet eivät myöskään ole enää kattavasti voimassa. Nykyinen epäselvä säännöstilanne estää myös kansainvälisiä rekrytointeja. Lausunnossa puolletaan etätyötä koskevien verokysymysten harmonisointia vähintään EU-tasolla, suositellaan tietyn minimikeston säätämistä työntekijän verotusoikeuden syntymiselle, ja esitetään keskitettyä asiointipistettä, jonka kautta työnantaja voisi täyttää sivukulujen maksuvelvoitteensa.
Lausunto ei toimi suorana oikeusohjeena eikä sillä ole juridista sitovuutta. Pidän lausuntoa kuitenkin tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan. Ilmasto muutosten aikaansaamiselle voi lisäksi olla otollinen: EU:n tasolla viime vuosina nähdyt tuloverotusta koskevat hankkeet osoittavat, että kansalliselle tasolle heijastuvia veromuutoksia on realistista saada aikaan. Ennen kuin yhtenäiset verosäännöt luodaan vähintään EU:n jäsenvaltioiden kesken, rajat ylittävä etätyö mietityttää varmasti niin työntekijöitä, työnantajia kuin neuvonantajakenttääkin.