Opt-out vai ei? UPC uudistaa Euroopan patenttikentän pelisäännöt ehkä jo tänä syksynä

Asiantuntijat

henri kaikkonen Module
Henri Kaikkonen

Partner
Suomi

Toimin osakkaana Helsingin toimistollamme ja Immateriaalioikeusryhmän vetäjänä Suomessa.

Alkuvuodesta kävi selväksi, että pitkään vireillä ollut eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistus on viimein toteutumassa. Uudistuksen myötä maantieteelliset rajat ylittävä yhtenäispatentti (Unitary Patent) on tulossa uudeksi vaihtoehdoksi perinteisten eurooppapatenttien ja kansallisten patenttien rinnalle. Lisäksi uusi yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) tulee ratkaisemaan patenttiriitoja kaikkia sopimusvaltioita koskevin vaikutuksin. Ennen uuden tuomioistuimen avaamista yritysten tulee ratkaista ainakin eurooppapatenttien ”opt-out”-kysymys.

Mikä muuttuu?

Eurooppapatentteja haetaan tulevaisuudessa samaan tapaan kuin aiemminkin. Vaikka itse yhtenäispatentti ei vielä herättäisikään kiinnostusta, uuden tuomioistuimen vuoksi uudistuksella on vaikutuksia yritysten patenttistrategioihin jo nyt.

Uudistus selvisi Ison-Britannian EU-erosta ja Saksan perustuslaillisista valituksista, ja viimeiset valmisteluvaiheet ovat käynnissä. UPC:ssa tulee olemaan alussa mukana 17 EU-maata, Suomi mukaan lukien. Kun jäsenvaltiot ovat vakuuttuneita siitä, että tuomioistuin on valmis toimimaan, Saksa tulee tallentamaan UPC-sopimuksen ratifioimiskirjansa. UPC-sopimuksen nojalla sopimusta aletaan soveltaa tätä seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Optimististen arvioiden mukaan tämä voisi tapahtua ehkä jo lokakuun alusta. UPC:n omilla verkkosivuilla startin ennakoidaan tapahtuvan tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä tai ensi vuoden alkupuolella.

Myös yritysten olisi viimein hyvä olla valmistautuneita muutoksiin. Kaikki uudet yhtenäispatentit tulevat kattamaan myös Suomen, mikä tulee kasvattamaan Suomessa voimassa olevien patenttien määrää. Tämä puolestaan kasvattaa patenttien loukkausriskiä. Siten uudistus vaikuttaa kaikkiin patentoivilla aloilla toimiviin yrityksiin. 

Patentoivien yritysten tulee harkita tarkkaan patenttihakemustensa kohdalla suhtautumistaan yhtenäispatenttiin. Lisäksi on ratkaistava jo olemassa olevien perinteisten eurooppapatenttien (ja lisäsuojatodistusten) kohdalta se, jättääkö nämä patentit nykyisen kansallisten tuomioistuinten toimivallan lisäksi yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan piiriin vai ei. 

Pidemmällä tulevaisuudessa tällainen valinta ei ole enää mahdollinen, vaan UPC:ssa ratkotaan lopulta myös kaikki perinteisiä eurooppapatentteja koskevat riidat. Jos UPC:n toimivaltaa ei ole patentin kohdalta poissuljettu, UPC:lla ja kansallisilla tuomioistuimilla on rinnakkainen toimivalta seitsemän vuoden siirtymäkauden aikana. Tämän jälkeen UPC:n toimivalta näiden patenttien osalta on yksinomainen. Viimeinen lisäsuojatodistuksella suojattu perinteinen eurooppapatentti, jonka voisi vielä rajata pois UPC:n toimivallan piiristä, voisi umpeutua 32 vuoden kuluttua (tai vasta 39 vuoden kuluttua, jos siirtymäaikaa jatketaan vielä toisella seitsemällä vuodella).

Opt-out vai ei?

Moni yritys varmasti tulee ainakin aluksi sulkemaan tietyt eurooppapatenttinsa pois UPC:n toimivallan piiristä (opt-out). Tällä tavalla yritys voi välttää sen riskin, että kilpailija saisi kyseisen patentin mitätöityä UPC:ssa yhdellä oikeudenkäynnillä samalla kertaa kaikissa sopimusvaltioissa.

Opt-out on mahdollista tehdä ainakin seitsemän vuotta kestävän siirtymäkauden aikana, ja jo kolme kuukautta ennen UPC:n aukeamista Saksan ratifioimiskirjan tallentamisen jälkeen. Tämän vaihtoehdon harkitseminen on ajankohtaista juuri nyt. Opt-out ei ole enää mahdollista, jos patenttia vastaan on ehditty nostaa kanne UPC:ssa. 

Myös kilpailijoiden toimia kannattaa siis tarkkailla. Jääkö tärkeistä patenteista opt-out rekisteröimättä ajoissa tai tehtiinkö hakemus mahdollisesti virheellisesti? Kilpailijoiden patentteja voikin tarvittaessa pyrkiä mitätöimään oman toimintavapauden laajentamiseksi. UPC:n keskusjaosto saattaakin heti avaamisestaan täyttyä tällaisista keskitetyistä eurooppapatenttien mitätöintikanteista.

Toisaalta patentinhaltijan vaakakupissa voi painaa UPC:ssä loukkaajaa vastaan saatavat laajat kieltotuomiot (sen sijaan, että oikeutta pitäisi käydä useassa maassa erikseen). Oikeudenkäyntistrategian harkintaan voi vaikuttaa myös mahdollisuus valita litigaatioreitti siirtymäaikana UPC:n ja kansallisen tuomioistuimen välillä.

Huomionarvoista on, että opt-out voidaan perua lähtökohtaisesti milloin tahansa ja tuoda eurooppapatentti takaisin UPC:n toimivallan piiriin. Edellytyksenä kuitenkin on, että patentti ei ole ollut oikeudenkäynnin kohteena kansallisessa tuomioistuimessa. Kilpailijat voivat siis estää opt-outin perumisen kansallisella kanteella. Lisäksi UPC:n menettelysääntöjen sanamuodon perusteella opt-outin peruminen estyy, jos kyseinen patentti on ollut milloin tahansa, eli myös ennen UPC:n toiminnan alkamista, oikeudenkäynnin kohteena kansallisessa tuomioistuimessa.

Näistä syistä patenttien ”opt-outtaaminen” varmuuden vuoksi vain siksi ajaksi, kun näkemystä uuden tuomioistuimen toiminnasta karttuu tai kunnes tulee tarve hyödyntää UPC:n laajaa toimivaltaa, ei välttämättä ole toimiva ratkaisu. Lisäksi on syytä huomata, että opt-outin ja sen perumisen voi tehdä vain kerran.

Valmistautumisen aika on nyt

On mahdollista antaa tiettyjä nyrkkisääntöjä siitä, millä perusteilla yritysten kannattaa nyt ratkaisujaan tehdä. Opt-outia kannattanee harkita etenkin sellaisen patentin kohdalla, joka on arvokas mutta jonka pätevyys on epävarma. Uudistuksen tuomat mahdollisuudet ja näiden yhdistäminen olemassa olevaan patenttijärjestelmään luovat yrityksille kuitenkin monia eri vaihtoehtoja, joita on hyvä syvemmin tarkastella kunkin yrityksen ja patentin kohdalla.

Joka tapauksessa nyt on syytä käydä läpi yrityksen patenttiportfoliota ja/tai lisenssijärjestelyjä sekä arvioida eurooppapatentteihin liittyviä riskejä UPC-näkökulmasta. Myös patenttien omistajuuden mahdollinen sirpaleisuus on otettava huomioon: opt-out on nimittäin tehtävä yksissä tuumin kaikkien eurooppapatentin UPC-jäsenvaltioita koskevien rekisteröintien haltijoiden kanssa – muutoin opt-out ei ole pätevä. 

Yhtenäispatenttiin ja yhdistettyyn patenttituomioistuimeen liittyvien valmistautumistoimenpiteiden käynnistäminen riittävissä ajoin on tärkeää kaikille. Erityisen tärkeää se on kuitenkin pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille, joiden tietämys uudistuksesta oli ainakin vuosina 2013-2014 toteutetun EK:n tilaaman selvityksen mukaan heikko (selvityksen toteutti Bird & Bird yhdessä Boco IP:n kanssa).

Lähes kolme neljännestä yrityskyselyn vastaajasta ei ollut ollut lainkaan osallisena patenttioikeudenkäynnissä viimeisen viiden vuoden aikana. 87 prosenttia vastaajista ei ollut ollut osallisena patenttioikeudenkäynnissä Suomessa, ja 78 prosenttia ei ollut käynyt oikeutta muissa Euroopan maissa. Oikeudenkäyntikokemus painottui selkeästi suuriin yrityksiin.

On ymmärrettävää, että ei ole ollut kovinkaan houkuttelevaa laittaa resursseja järjestelmään perehtymiseen, kun ei ole ollut varmaa, toteutuuko tämä ylipäätään lainkaan. Kun tilanneon jatkunut vuosia, vaarana on, että enää ei ole riittävästi mielenkiintoa toimia riittävän nopeasti – edes silloin, kun on tosi kyseessä

Valmistautumisen aika on kuitenkin oikeasti nyt. Jos UPC avaa ovensa lokakuun alussa, niin sanottu ”sunrise period”, jolloin opt-outin voi ennakkoon ilmoittaa, alkaa jo heinäkuun alussa.

***

Lisänäkökulmia näihin pohdintoihin löytyy kansainvälisisistä UPC-webinaareistamme (vain englanniksi):

The finish line in sight Part 1

Ajankohtaista

Lue lisää

Tekoälyn kouluttaminen ja tekijänoikeus: miten uusi tekijänoikeuslaki suhtautuu tekoälysovellusten kouluttamiseen tekijänoikeuksin suojatuilla teoksilla?

toukok. 08 2023

Lue lisää

Miten Euroopan komission uusi direktiivi muuttaisi tekoälyyn liittyvää vastuuta?

jouluk. 09 2022

Lue lisää

DSM-direktiivin täytäntöönpano etenee Suomessa – mitä muutoksia direktiivi tuo tekijänoikeussääntelyyn?

5 min kesäk. 16 2022

Lue lisää