Suomen netti-rahapelimonopoli on pian mennyttä, kun valtio siirtyy kohti rahapelimarkkinoiden vapauttamista. Suomi esitteli heinäkuussa 2024 ensimmäisen luonnoksen uudeksi rahapelilaiksi. Vaikka luonnos ei ole vielä lopullinen ja siihen odotetaan muutoksia kuulemisvaiheessa saadun palautteen perusteella, antaa se jo nyt perusteellisen yleiskuvan siitä, mitä tuleman pitää. Ehdotetun luonnoksen mukaan yksityiset toimijat voisivat päästä Suomen markkinoille jo vuonna 2027.
Aiemmin Suomen markkinat ovat tarjonneet rahapelioperaattoreille vain muutamia paikallisesti säänneltyjä liiketoimintamahdollisuuksia. Uudessa rahapelijärjestelmässä ehdotetaan valtion monopolin lopettamista ja lupajärjestelmän perustamista Suomeen netti-rahapelejä sekä niiden valvomista varten. Lupajärjestelmän avulla rahapelioperaattorit voisivat hakea Suomessa toimilupia, jotka kattaisivat sekä B2C- että B2B-lisenssit. Toimiluvat myönnettäisiin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Toimilupajärjestelmä ei kuitenkaan merkitsisi monopoliasemassa olevan toimijan lopullista poistumista. Ehdotetussa uudessa järjestelmässä nykyinen valtion omistama monopolioperaattori Veikkaus (sen tulevaisuudessa perustettava tytäryhtiö) säilyttää yksinoikeuden tiettyihin tuotteisiin, kuten arpajaisiin, raaputusarpoihin, peliautomaatteihin ja paikan päällä pelattaviin kasinopeleihin. Veikkaus säilyttää yksinoikeutensa fyysisen kanavan kasino- ja raha-automaattipeleihin sekä totopeleihin, mutta yksityisillä toimijoilla olisi mahdollisuus hakea B2C-toimilupaa tietyntyyppisiin vedonlyöntipeleihin, nettikasinopeleihin, nettikolikkopeleihin ja nettibingoon.
Suomessa tapahtuva lisensointi kattaa myös rahapelipalvelujen tarjoamisessa käytettävien ohjelmistojen B2B-lisenssit. Esimerkiksi vedonlyöntiohjelmistoja, satunnaislukugeneraattoreita, uhkapelitulosten näyttämiseen tarkoitettuja ohjelmistoja, suoratoisto -ratkaisuja, uhkapelien monitorointiohjelmistoja ja pelitileille tehtäviin siirtoihin käytettäviä ohjelmistoja tarjoavat operaattorit tarvitsisivat B2B-lisenssit, jotta niiden ohjelmistoja voitaisiin käyttää rahapeleihin Suomessa. Ehdotetun lakiehdotuksen mukaan vain lisensoitujen ohjelmisto-operaattoreiden ohjelmistoja voitaisiin käyttää rahapelipalvelujen luvallisessa tarjoamisessa Suomessa, mikä tarkoittaa, että B2C-operaattoreiden on käytettävä vain lisensoituja ohjelmistoja.
Ehdotetun luonnoksen mukaan lupajärjestelmä tulisi voimaan kahdessa vaiheessa: B2C-lisenssit olisivat haettavissa vuodesta 2026 alkaen, ja luvanvarainen rahapelitoiminta voisi alkaa vuonna 2027. Vastaavasti B2B-lisenssejä voisi hakea vuotta myöhemmin, vuonna 2027, ja toiminta voisi alkaa vuonna 2028.
Huolimatta aiemmista poliittisista keskusteluista ja alustavista raporteista, joissa viitataan mahdolliseen jäähdyttelyjaksoon (cooling-off -vaiheeseen), ehdotettuun luonnokseen ei sisälly mitään viittausta tällaiseen ajanjaksoon. Lisäksi uuden järjestelmän käyttöönottoaikataulu vaikeuttaa jäähdyttelyjakson sisällyttämistä ehdotukseen: hakemuksia voisi jättää vuoden 2026 alusta, lisensoidut rahapelipalvelut voisivat alkaa vuoden 2027 alussa, ja Veikkaus säilyttäisi monopolinsa vuoden 2026 loppuun asti.
Vaikka jäähdyttelyjaksoa ei olisikaan, aiemmat rahapelisääntöjen rikkomukset voivat kuitenkin johtaa lisenssihakemusten hylkäämiseen.
Uuden järjestelmän myötä kansallinen poliisihallitus ei enää vastaisi rahapelien valvonnasta. Sen sijaan perustettaisiin lupa- ja valvontaviranomainen, joka valvoisi rahapelisäännösten noudattamista, myöntäisi lupia ja antaisi sakkoja. Uusi viranomainen aloittaisi toimintansa vuonna 2027.
Jos rahapelipalveluja tarjotaan tai markkinoidaan ilman toimilupaa, valvontaviranomaisella olisi valtuudet kieltää tällainen toiminta ja määrätä toimenpiteitä tällaisen toiminnan rajoittamiseksi. Uusi lainsäädäntö sisältää nykyisen lainsäädännön tavoin säännökset rahapelipalvelujen luvattoman tarjoamisen ja markkinoinnin rajoittamiseksi Suomessa.
Maksujen estäminen otettiin käyttöön vuonna 2023, mutta uudessa lainsäädännössä otettaisiin käyttöön lisätoimenpide, jolla rajoitetaan rahapelipalvelujen kiellettyä markkinointia - verkkosivustojen estäminen. Ehdotetussa luonnoksessa viitataan erityisesti verkkosivustojen estämiseen, kuten IP- tai DNS-estoihin. Luonnoksen mukaan verkko-operaattoreiden on kiellettävä pääsy sellaisten toimijoiden verkkosivuille, joilla ei ole toimilupaa Suomessa. Jos rahapelilakia rikottaisiin, verkko-operaattoreiden olisi valvontaviranomaisen pyynnöstä estettävä pääsy rikkomuksen tehneen rahapelioperaattorin verkkosivustolle.
Ehdotetussa luonnoksessa esitetään kansallisen peliestojärjestelmän käyttöönottoa, joka on samanlainen kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Luonnoksen mukaan yksityishenkilöt voisivat asettaa kieltoja kaikelle rahapelitoiminnalle tai tietyille operaattoreille tai tietyille peleille.
Rahapelien markkinointia ei ehdoteta kiellettäväksi, mutta sitä rajoitettaisiin merkittävästi. Luvanhaltijat saisivat markkinoida rahapelejä vain itse ilman kolmansia osapuolia, mikä tekisi yhteistyökumppanuuksien käytön rahapelien osalta käytännössä mahdotonta. Lisäksi rahapelien markkinointiin, johon liittyy suuri vahingon riski - kuten vedonlyöntiin - sovellettaisiin tiukempia säännöksiä kuin yksinomaisten rahapelipalvelujen markkinointiin. Niitä saisi markkinoida vain niiden pelipaikkojen välittömässä läheisyydessä, joissa kyseisiä pelejä pelataan, sekä pelipisteillä, joissa kyseisiä rahapelejä on saatavilla. Vuorovaikutteinen markkinointi, mukaan lukien kaksisuuntaiset keskustelut sosiaalisessa mediassa ja käyttäjien kommentteihin reagoiminen, myös hymiöiden avulla, olisi kiellettyä.
Ehdotetuissa markkinointirajoituksissa etusijalle asetetaan alaikäisten suojelu. Ensimmäisen luonnoksen mukaan minkäänlaista rahapelien markkinointia ei saisi kohdistaa alaikäisille minkään kanavan kautta, eikä missään heille tarkoitetussa tapahtumassa tai heille tarkoitetussa sisällössä. Rajoitukset ulottuvat myös sponsorointiin: Sponsorointisopimuksista tulisi sulkea pois alle 18-vuotiaat henkilöt ja tälle ikäryhmälle suunnatut tapahtumat tai sisältö. Lisenssinhaltijoiden tulisi varmistaa, että heidän logonsa ja tuotenimet eivät esiinny alaikäisille suunnatuissa tuotteissa tai palveluissa. Sponsoroinnissa ei saisi olla mukana alaikäisille suunnattuja sisällöntuottajia tai alle 18-vuotiaille suunnattuja tuotteita.
Uudessa järjestelmässä bonukset - mukaan lukien talletuksettomat bonukset, kampanjabonukset, ilmaiskierrokset ja ilmainen peliraha - eivät olisi sallittuja.
Suomessa toimimisesta aiheutuu useita kustannuksia, kuten lupa-, valvonta- ja veronmaksuja. Lisenssinhaltijoiden tulisi maksaa vuosittainen valvontamaksu, joka porrastettaisi pelikatteen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että maksun määrä mukautuisi tarjottujen pelien tuottavuuden mukaan. Lisäksi heiltä perittäisiin lisenssimaksu, jolla katettaisiin lisensointiprosessiin liittyvät todelliset kulut. Lisenssin saaneet toimijat joutuisivat maksamaan myös 22 prosentin veron bruttopelitulostaan (GGR). Näiden taloudellisten velvoitteiden tarkoituksena olisi varmistaa sääntöjen noudattaminen ja edistää rahapelitoiminnan sääntelykehystä Suomessa.
Sisäministeriö on käynnistänyt uutta lainsäädäntöehdotusta koskevan julkisen kuulemismenettelyn ja pyytää sekä yksityishenkilöitä että järjestöjä antamaan palautetta. Palautteita voi antaa 18. elokuuta 2024 asti. Kuulemismenettely tarjoaa arvokkaan tilaisuuden päästä muokkaamaan lopullista lakiluonnosta. Osallistuminen tässä vaiheessa on erittäin tärkeää, jotta uuden lain kehittämiseen voidaan vaikuttaa.
Voit esittää mielipiteesi hallituksen ylläpitämässä Lausuntopalvelu.fi-palvelussa (edellyttää tunnistautumista), jossa ehdotettu lakiehdotus ja lausuntopyyntö ovat saatavilla. Vaihtoehtoisesti voitte lähettää palautteenne suoraan sisäministeriön kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Huomioittehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia. Suomessa sijaitseva tiimimme on valmis auttamaan sidosryhmiä lausuntojen laatimisessa ja toimittamisessa.
Kuulemisvaiheen päätyttyä ministeriö käy läpi kaikki palautteet ja jatkaa ehdotuksen kehittämistä. Osa palautteesta voidaan sisällyttää luonnokseen. Lainsäädäntöhankkeen alkuperäisen aikataulun mukaan lopullinen rahapelilaki on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025. Vaikka uuden rahapelijärjestelmän keskeisiin näkökohtiin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, tämä kuuleminen tarjoaa kaikille asianomaisille osapuolille arvokkaan tilaisuuden osallistua lainsäädäntöprosessiin.