SVOP-rahaston palautus

Korkein hallinto-oikeus julkaisi kesäkuussa kaksi mielenkiintoista SVOP-rahastoja koskevaa päätöstä: KHO 2016:103 ja KHO 2016:104. Molemmat päätökset mahdollistavat merkittävät verokustannussäästöt toisaalta varojenjakotilanteissa ja toisaalta osakkeita lahjoitettaessa.

Päätös KHO 2016:103 lisää verotehokkaita varojenjakomahdollisuuksia listaamattomista yhtiöistä

Korkein hallinto-oikeus katsoi kesällä antamassaan ratkaisussa KHO 2016:103, että osakevaihdossa syntyneestä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto) tapahtuvaan varojenjakoon voidaan soveltaa luovutuksena verottamista koskevia säännöksiä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman palauttamista koskevat uudet verosäännökset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Pääsääntönä on, että varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta, kuten SVOP-rahastosta, verotetaan osinkona. Listaamattoman yhtiön ollessa kyseessä SVOP-rahastojakoa on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollista pitää verotuksessa luovutuksena. Luovutuksena verottamisen edellytyksenä on, että jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta, pääomanpalautus tehdään samalle henkilölle, joka on tehnyt pääomansijoituksen ja että pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.

Hallituksen esityksessä on todettu yksiselitteisesti, ettei luovutuksena verottamista koskevaa poikkeussäännöstä ole tarkoitus soveltaa yritysjärjestelyissä muodostuneisiin oman pääoman eriin. KHO katsoi kuitenkin antamassaan ratkaisussa, ettei varojenjaon luovutuksena verottamisen esteenä voi olla yksinomaan se, että rahasto on syntynyt yritysjärjestelyn yhteydessä. KHO arvioi asiaa lain sanamuodon sekä järjestelyn yhtiöoikeudellisen luonteen mukaisesti. Yhtiöoikeudellisesti osakevaihdossa on kyse osakeannista, jossa osakkeen merkintähinta maksetaan apporttiomaisuudella. Osakkeiden luovuttajan näkökulmasta kyse on tosiasiallisesti pääomansijoituksen tekemisestä vastaanottavaan yhtiöön, jolloin varojenjakoa tulee myös verotuksessa kohdella pääomansijoituksen palauttamisena, ei osinkona.

Ratkaisu on merkittävä kannanotto, sillä se laajentaa poikkeussäännöksen soveltamisalaa ja kumoaa vallalla olleen, oikeuskirjallisuudessakin esitetyn, näkemyksen säännöksen soveltumattomuudesta yritysjärjestelytilanteisiin.

Osakevaihdon käyttämisen mielekkyys esimerkiksi yrityskaupan toteuttamisessa, omistusrakenteiden suunnittelussa tai heikentyneen taseen vahvistamisessa korostuu päätöksen myötä entisestään. Päätös avaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia verotehokkaita varojenjakoja ajatellen.

KHO 2016:104 "korvamerkityn" SVOP-rahaston määrä vähennettiin osakkeiden arvosta lahjaveroa määrättäessä

Toisessa kesällä julkaistussa tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että lahjoittajan itsellään pidättämä osuus lahjoitetun yhtiön SVOP-rahastoon tekemänsä pääomansijoituksen osalta otettiin huomioon vähennyksenä lahjansaajan lahjaveron määrää laskettaessa.

Tapauksessa isä oli luo­vut­ta­nut lapselleen osa­keyh­tiön osak­kei­ta. Lah­ja­kir­jan mu­kaan lah­jaan ei si­säl­ty­nyt lah­ja­nan­ta­jan osuutta si­joi­te­tun va­paan oman pääo­man ra­has­toon. Kyseinen osuus muo­dos­ti suu­rim­man osan yh­tiön va­ral­li­suu­des­ta. Lisäksi osakassopimuksessa oli jo ennen lahjoitusta sovittu, että yhtiöön tehdyt SVOP-sijoitukset palautetaan osakeomistuksesta poikkeavalla tavalla siinä suhteessa kuin ne on tehty.

Edellä mainituissa olosuhteissa KHO katsoi, et­tä ky­sy­myk­ses­sä oli sel­lai­nen ra­has­sa ar­vioi­ta­vis­sa ole­va lah­ja­nan­ta­jal­le kuu­lu­nut etuus, jon­ka ar­vo oli otet­ta­va vä­hen­nyk­se­nä huo­mioon lah­ja­ve­ro­tus­ta toi­mi­tet­taes­sa.