Markkinaoikeus kielsi helmikuussa Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun yritysjärjestely kielletään Suomessa. Helsingin toimistomme järjesti 10. maaliskuuta aamiaisseminaarin yrityskauppavalvonnan kasvaneesta merkityksestä. Puhujina tilaisuudessa olivat osakkaat Katia Duncker ja Jori Taipale, Counsel Päivi Tammilehto sekä Associate Aarne Puisto.
Miten yrityskauppavalvonnan menettelytavat ovat muuttuneet viime vuosina?
Vaikka yrityskauppavalvonnan sääntelykehys ei ole muuttunut vuonna 2011 toteutetun kilpailulainsäädännön kokonaisuudistuksen jälkeen, tilastot osoittavat, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) käytti vuosikymmenen loppupuolella selvästi enemmän aikaa yrityskauppailmoitusten tutkimiseen. Duncker ja Tammilehto kertoivat KKV:n edellyttävän kaupan osapuolilta aiempaa laajemman selvityksen toimittamista. Asian käsittelyä edesauttaa, mikäli ilmoittajalla on toimittaa KKV:lle ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioita relevanttien markkinoiden määrittelystä sekä kaupan mahdollisista kilpailuvaikutuksista.
Kilpailulain mukaan yrityskauppailmoituksen käsittelymääräaika ei ala kulua, jos ilmoitus on olennaisesti puutteellinen. KKV on julkisesti ilmoittanut tältä osin ehdottomasta linjastaan, mikä on johtanut muun muassa pidempiin ennakkoneuvotteluihin. Aiempaa perusteellisemman kilpailuvaikutusten arvioinnin ja markkinamäärittelyjen myötä on mahdollista, että suunniteltu järjestely johtaa korkeisiin markkinaosuuksiin ja potentiaalisiin kilpailuongelmiin sellaisilla alamarkkinoilla, joita kaupan osapuolet eivät olleet itse osanneet identifioida.
Miksi markkinaoikeus kielsi Kesko/Heinon Tukku -kaupan?
Puiston mukaan tapauksen keskeiset erimielisyydet liittyivät markkinamäärittelyyn ja markkinan kokoon. Kaupan osapuolten mukaan samoilla toimitusmyyntimarkkinoilla kilpailevat yleistukkujen lisäksi myös erikoistukut sekä valmistajat. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi KKV:n näytön riittävällä tavalla osoittaneen relevanttien markkinoiden olevan yleistukkujen päivittäistavaroiden myynti yksityisille foodservice-asiakkaille.
Markkinaoikeuden mukaan Keskon Kespron markkinaosuus olisi näillä markkinoilla noussut kaupan jälkeen vähintään 40–50 prosenttiin vahvistaen merkittävästi Kespron asemaa markkinajohtajana. Markkinaoikeus piti myös kaupan osapuolia varsin läheisinä kilpailijoina, mikä oli omiaan korostamaan kaupan kielteisiä kilpailuvaikutuksia. Koska kaupasta mahdollisesti syntyvät tehokkuushyödyt ja Keskon tarjoamat sitoumukset eivät olleet riittäviä poistamaan kaupasta aiheutuneita kilpailuongelmia, oli markkinaoikeuden kiellettävä kauppa KKV:n esityksen mukaisesti.
Miten yrityskauppavalvonnan kasvanut merkitys tulee huomioida transaktioissa?
Taipaleen johdolla seminaarin anti tiivistettiin seuraaviin havaintoihin:
1. Kilpailujuristit sekä mahdolliset muut ulkopuoliset asiantuntijat on syytä ottaa mukaan suunniteltuun yritysjärjestelyyn mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta yrityskauppavalvontaan liittyvät riskit voidaan tunnistaa, ja jotta niihin voidaan varautua.
2. "It's not done when signed". Aiempaa pidemmät ilmoitusprosessit on ensiarvoisen tärkeää huomioida yrityskauppojen dokumentaatiossa; esimerkiksi allekirjoituksen ja kaupan voimaantulon väliin tulee varata riittävästi aikaa.
3. Kilpailuviranomaiselle ilmoittamista vaativat kaupat vaativat aiempaa enemmän myötävaikutusta myös myyjältä, jonka voikin olla kannattavaa vertailla tarjoajia myös kilpailuoikeudellisista näkökulmista.
Haluamme kiittää kaikkia osallistujia aktiivisesta osallistumisesta seminaariin ja jatkamme mielellämme keskustelua aiheen tiimoilta! Bird & Birdin kilpailujuristit ympäri maailman seuraavat EU- ja kilpailuoikeuden trendejä ja muutoksia tiiviisti: voit halutessasi tutustua ja tilata kuukausittaisen Competitive Edge -uutiskirjeemme.