Pandemian oikeudelliset ulottuvuudet III - lomautukset

Määräaikaisia työlainsäädännön joustoja

Hallitus on hyväksynyt määräaikaisia, 1.4.2020–30.6.2020 välisen ajan voimassaolevia joustoja muun muassa työsopimuslakiin ja yhteistoimintalakiin yritysten sopeuttamismahdollisuuksien nopeuttamiseksi. Tiivistetysti joustot koskevat

• koeaikaa, eli koeaikapurku on mahdollinen myös taloudellisella ja tuotannollisella perusteella sekä
• lomautuksia, sillä yhteistoimintalain mukaisia lomautusten neuvotteluaikoja on lyhennetty viiteen päivään, lomautusoikeutta on laajennettu koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia ja työsopimuslain mukaista lomautusilmoitusaikaa on niin ikään lyhennetty viiteen päivää

Vastapainoksi joustoille on mainittuna aikana tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuutta pidennetty yhdeksään kuukauteen nykyisestä neljästä/kuudesta kuukaudesta. Työnantajien tulee kuitenkin aina tarkistaa huolellisesti sovellettava työehtosopimus poikkeavien määräysten varalta.

Mitä lomautuksen aikana tulisi erityisesti huomioida?

Vallitsevan pandemian aikana useat työnantajat ovat turvautuneet lomautuksiin selviytyäkseen kriisitilanteesta, ja lomautuksesta aiheutuvat vaikutukset ovatkin saaneet entistä korostuneemman merkityksen. Vaikutuksia on hyvä miettiä mahdollisuuksien mukaan huolellisesti jo etukäteen.

Lomautus tarkoittaa työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Mutta mitä työsuhteeseen perustuville oikeuksille ja velvollisuuksille tosiasiassa tapahtuu lomautuksen aikana, kun työsuhde laitetaan ns. lepäämään? Onko lomautetulla työntekijällä lojaliteettivelvollisuutta? Mitä tapahtuu luontoiseduille? Lomautus herättää moninaisia kysymyksiä – niin työntekijä- kuin työnantajapuolella – eivätkä vastaukset ole aina lainkaan helppoja, saati yksiselitteisiä.

Olennaisimpina lomautuksesta aiheutuvina oikeusvaikutuksina tulisi muistaa ainakin seuraavat

• Lomautetulla työntekijällä on erityinen oikeus irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa (tietyin poikkeuksin)
• Lomautetun työntekijän lojaliteettivelvollisuus säilyy voimassa myös lomautuksen aikana, joskin jossain määrin eri vahvuisena kuin työsuhteen ollessa ”aktiivisena”. Tärkeimpinä lojaliteettivelvollisuuden ilmenemismuotoina on hyvä muistaa esimerkiksi työntekijän kilpailevan toiminnan kielto ja salassapitovelvollisuus
• Mikäli lomautettu työntekijä irtisanoutuu, piilee tilanteessa varteenotettava riski siitä, ettei työntekijän kanssa mahdollisesti sovittu työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukieltosopimus tällaisessa tilanteessa sitoisi työntekijää
• Lomautetulla työntekijällä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta luontoisetuihin lomautuksen aikana (poikkeuksena asuntoetu). Osapuolet voivat sopia oikeudesta luontoisetuihin lomautusaikana kuitenkin myös toisin
• Lomautetulle työntekijälle kertyy vuosilomaa lomautuksen aikana, mutta erityisten säännösten mukaisesti.

Käyttökelpoinen työkalu työnantajille kriisitilanteessa on myös mahdollisuus miettiä vuosilomapäivien sijoittamista hyvin nopeallakin aikataululla. Työntekijöitä voi kehottaa pitämään mahdollisesti vanhoja, pitämättömiä lomapäiviä pois. Myös tulevia kesälomia voi pyytää pitämään jo heti lomakauden alusta eli 1.5.2020 lukien. On hyvä muistaa, että työnantajalla on vuosilomalain mukaan viimekätinen oikeus määrätä kesälomien ajankohta myös yksipuolisesti, pääsääntöisesti kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.

Tiesithän myös määräaikaisista muutoksista työttömyysturvaan, esimerkiksi että

• työttömyysturvalain mukaiselta omavastuuajalta maksetaan työttömyysetuutta
• työttömyysetuuden työssäoloehtoa on eräissä tilanteissa lyhennetty 13 viikkoon ja
• lomautuksen perusteella maksettava työttömyysetuus ei kuluta etuuden enimmäismaksuaikaa

Muistathan kuitenkin tarkistaa säännökset aina kussakin yksittäistapauksessa.

Poikkeussäännökset tuovat ilman muuta joustoja, mutta osaltaan myös tulkintahaasteita vallitsevaan tilanteeseen. Poikkeusolot työelämässä luovat monenlaisia ennennäkemättömiä kysymyksiä ratkaistavaksi. Yhteistyön merkitystä nyt syntyneiden sekä poikkeusolosuhteiden jälkeen ilmaantuvien ongelmien ratkaisemisessa tuskin voi liiaksi korostaa.

Kirjoitus on kolmas osa asianajaja Tom Vapaavuoren toimittamasta kirjoitussarjasta, jossa keskitytään käytännön asianajotyössä esiin tulleisiin pandemian juridisiin kysymyksiin.  Vapaavuori on erikoistunut riitojen ratkaisuun, sopimusoikeuteen ja liikesalaisuuskysymyksiin. Hän on toiminut lukuisissa liikeriidoissa asiamiehenä ja välimiehenä.

Kirjoitus on julkaistu myös Alma median Juridiikan ja talouden uutiskirjeessä. Kirjoitussarjan ensimmäinen osa löytyy täältä ja toinen osa (yhtiökokoukset ja osingonjako) täältä.